Veden pinta jo 180 sm yli normaalin

Pari päivää sitten näytti vielä joen jääkansi ihan ehyeltä, mutta nyt jo ovat jäät lähteneet vauhdilla ja täyttäneet sekä Luotsinmäenjuovan että Raumanhaaran. Vesi oli jo  eilen noussut 180 sm normaalista ja vettä on kaupungin kohdalla rantalaiturilla ja kiskojen päällä. Karjarannassa Jakobssonin Konepajalla jouduttiin työt keskeyttämään ja jopa konepajan kohdalle rannalle nostettu Kirjurinluodon lautta oli lähtenyt tulvavesien mukana kohti alajuoksua. Herralahti on kuin suuri järvi, samoin Hyvelän ja Ruosniemen viikit. 

(Satakunnan Kansa 17.4.1951)

No niin, se toinen kevään merkki - tulvat

Osa kevään merkeistä, auringon paiste, kevätlintujen laulu ja lumien sulaminen ovat tietenkin hienoja asioita, mutta kaikki kevään myötä tulevat asiat eivät ole niin mukavia. Kuten nyt  tämmöisen runsaslumisen talven jälkeen saapuvat  tulvat. Onhan tulvista jo kirjoiteltu Kokemäen ja Eurajoen suunnalta, mutta nyt ovat tulvavedet saartaneet taloja jo Hyvelän viikillä ja Kalaholmassa ainakin. Toejoki on kait vielä nipin napin uomissaan, mutta aika uhkaavalta veden nousu alkoi näyttää. Kokemäenjokikin on edelleen melkeinpä umpijäässä., mitä nyt sillan alla oli ensimmäisiä jäälauttoja lohkeillut. Mitähän tästä vielä tulee?

(Satakunnan Kansa 15.4.1951)

Nyt ei enää luvata takatalvea

Jo on aikakin kevään tulla! Ilmatieteen laitos ainakin lupaa, että talven oikulliset lumipyryt nyt olisivat lopussa ja normaalinen kevään kehitys alkamassa. Vieläkin on tietenkin yöpakkasia, mutta päivisin lämpö pysyttelee plussalla. 

On talvi hieno, kun on lunta, ja sitä on ollut tänä talvena paljon, Lapsilla on ollut hauskaa ulkona lumileikeissä ja vaikka heidän vaatteensa ovatkin olleet lumisia ja märkiä, ovat ne olleet aika puhtaita. Näin keväällä tulee sitten kuraa sisään ja siivota saa alituisesti, mutta täytyy vain nyt ajatella, että se on kevään merkki. 

(Satakunnan Kansa 8.4.1951)

Kevään tuntua ilmassa

Lopultakin alkaa tuntua ilma keväältä tai ainakin kevättä lupaavalta. Lunta on tietysti vielä maassa, mutta pälviä näkyy jo. Kadut sulavat päivisin sohjoisiksi ja jäätyvät yöllä. Sillan pielessä kirkon kohdalla vesi valui katua pitkin puroina. 

Minulla oli tänään kumiset päällyskengät suojana, mutta sekin oli vähän huono valinta, sillä vaikka hyvät kengät eivät menneetkään pilalle, olivat kumikengät kamalan liukkaat, olin monta kertaa kaatua!

Kuva Satakunnan Museon kokoelmat. Julkaisu myös Satakunnan Kansassa 1.4.1951

Mainiot mainokset Reinillä

On Reinin makkaratehtaalla aina sitten mainioita mainoksia. Ne jäävät mieleen paremmin kuin jotkut tavalliset mainokset, niinkuin vaikka Osuusteurastamon, joka kehuu vaan, että hyvää pääsiäismakkaraa. Eli kaipa sitä täytyy mennä hakemaan pääsiäismakkara juuri Reiniltä:

    Pääsiäinen juhlavaksi

    päästä haukkaa makkarasta,

    älä säästä, 

    Reinin nimi laadun tae

    myymälöistä kysy, hae

(Satakunnan Kansa 22.3.1951)

Meidän Pentti ja 98064 muuta lasta syntyi viime vuonna

Kyllä meidän Pentilläkin näköjään tulee olemaan melkoinen määrä koulutovereita, sillä  viime vuonna, kun Pentti syntyi, syntyi Suomeen 98065 lasta. On lapsimäärä silti vähentynyt siitä kun Tuula syntyi (1946), jolloin syntyi 106075 lasta. No, parina seuraavana vuonna syntyi lapsia vieläkin enemmän.

Mitenkä nuo kaikki sodan jälkeen syntyneet lapset oikein mahtuvat kouluihinkaan? Lapset, jotka syntyivät 1939, menivät kouluun syksyllä 1946, jolloin heitä oli noin 78000, mutta lapsia, jotka syntyivät vuonna 1947 ja jotka siis menevät kouluun kolmen vuoden päästä, on 30000 enemmän. Ei ihme, että uusia kouluja rakennetaan. Pari vuotta sitten valmistui Käppärän koulu, joka jo pullistelee oppilaista,  Enäjärvelle valmistuu kai parin vuoden päästä uusi koulu ja Ruosniemestäkin on ollut puhetta.  Tuula ja Pentti, kun he aikanaan kouluun menevät, niin heidän koulunsa on Cygnaeus. Mahtavatko joutua hekin vuorolukuun?

 

Ohhoh mikä hyppy

Oberstdorfissa ovat alkanut kansainvälinen mäkiviikko ja ohhoh mnkälaisen hypyn Suomen Tauno Luiro tänään onkaan tehnyt, 132 metriä. Miten ihmeessä sellaisesta hypystä edes selviää, saati pysyy pystyssä?

Niin se Oberstdorf on siis Saksassa. Kisat alkoivat kyllä jo eilen, mutta kukaan suomalainen ei vielä silloin päässyt hyppäämään, koska miesten sukset eivät ehtineet saapua Hampurista ajoissa. Joten vasta tänään pääsivät miehemme kilpailemaan, ja voittohan sieltä tietenkin sitten tuli. Hienoa Suomi!  

(Satakunnan Kansa 2.3.1951)