sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Kummallinen talvi

Sääsuhteet ovat näköjään muuallakin sekaisin kuin täällä meillä, jossa vietettiin joulua vesisateessa. Keski-Ruotsissa kukkivat sinivuokot, kevätesikot ja orvokit. Yhdysvaltain itäosissa riehuvat lumimyrskyt hellittämättömällä voimalla, kun taas keskilännessä paistateltiin päivää ennenkuulumattoman kuuman ilmavirtauksen seuratessa viime päivien pakkasia.

lauantai 29. joulukuuta 2012

Vanha iloinen Otava

Vanha Otava on näköjään lopultakin saatu korjattua ja on jälleen auki. Olisipa sitä hieno päästä katsomaan. Huomenna siellä oli jotakin arvoituksellista ohjelmaakin "klo 12 loistavat Suomen elokuvatähdet kilpaa Otavan tähtien kanssa". Mitähän sekin tarkoittaa?

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Joulun viettoa

Tapaninpäivä, eikä lumesta tietoakaan. Kovin oli vesisateinen joulu. Mutta ei se meillä paljon tahtia haitannut.  Tuula osasi tänä vuonna ensimmäistä kertaa odottaa joulua ja joulupukin tuloa, vaikka eihän se pukki meillä sisällä käynyt, oli vain piipahtanut kuistilla ja jättänyt sinne muutaman paketin. Tuula on leikkinyt pukilta saamansa nuken kanssa innokkaasti. Tänään olisi kyllä jo pitänyt päästä kokeilemaan uutta kelkkaakin,  mutta eihän se näillä keleillä onnistu. 

Aattoaamuna Olavi ja Tuula koristelivat kuusen. Uudet sähkökynttilät olivat todella hienot. Puolilta päivin kuuntelimme radiosta Turun joulurauhan julistuksen.  Sen jälkeen söimme riisipuuroa ja väskynäsoppaa. Iltapäivällä yhdeltä leikittivät radiossa Markus-setä, Mirri-täti ja Liisa-täti lapsia, ja Tuulakin malttoi rauhoittua kuuntelemaan sitä. 

Joulupäivän vietimme rauhassa kotona. Söimme aatolta jäänyttä lihaa (eihän meillä tietenkään mitään kinkkua ollut, vaan pieni lihanpala, jonka paistoin uunissa), sallattia, suutarinlohta sekä lanttu- ja perunalaatikkoa. Ja tietenkin likokalaa. 

lauantai 22. joulukuuta 2012

Joulukuusi

Olavi kävi tänään Tuulan kanssa ostamassa joulukuusen ihan tuosta vierestä Aleksanterintorilta, kun Satakunnan Metsänhoitajat ry toi kuusensa myyntiin. Pitikin pitää kiirettä, sillä viime vuonna heiltä vietiin kaikki kuuset melkein käsistä. Kuusiahan olisi ollut kaupan myös kauppatorilla ja Liisantorilla, mutta miksi lähteä merta edemmäs kalaan, kun metsänhoitajien kuuset olivat vielä metsänhoidollisiakin. Olavi sai oikein nätin, kapean kuusen 150 mk:lla.

Uudet hienot sähkökynttilät Olavi osti Airiolta jo alkukuusta, mutta tänään 
mainostettiin Satakunnan Urheiluliikkeessä muovista, sähkövalaistua joulukuusen latvatähteä. Se näytti kovin hienolta, mutta olihan se aika kallis, 1490:-. Ei sellaisia varmaan kovinkaan monessa kuusessa tulla tänä jouluna näkemään.

Itse kävin tänään torilta hakemassa likokalaa. Tuulokselta ostin pullollisen Jalostajan jouluglögiä, jonka sanotaan olevan aidoilla mausteilla maustettua. Muuten onkin kaikki hankinnat jo tehty. 

perjantai 21. joulukuuta 2012

Tuomaanmarkkinat

Kävin perinteisesti tänään torilla Tuomaanmarkkinoilla. Sää oli kurja, oli lämmintä ja sataa tihutti. Eipä tarvinnut kukkakauppiaiden pelätä kukkiensa paleltumista. Tämä synkeä sää näyttää jatkuvan, sillä ennusteiden mukaan tulossa on musta joulu.

Katselin joulukuusten hintoja. Pikkukuusen olisi saanut 50 mk:lla, mutta komeimmat maksoivat 400 mk. Pöydät olivat kukkuroillaan jäkälä- ja havuseppeleitä,  mutta niistä todella harva oli aistikas ja hyvällä maulla valmistettu. Moni oli pilattu koristeeksi pannuilla punaisilla paperiruusuilla ja muulla turhanpäiväisellä "tilpehöörillä". Eivätpä ne silti näyttäneet kaupaksi menevänkään, vaan ihmiset valitsivat mieluummin täysin koristelemattoman havuseppeleen.

torstai 20. joulukuuta 2012

Joulumarkkinain ostovimma huipussaan

Kyllä oli kaupungilla tänään tohinaa. Kaikki liikkeet olivat tupaten täynnä jouluostoksia tekeviä kansalaisia, vimmattu oli ajojahti pakettiin käärittävän perässä ja joulun valmistuksien johdosta kaikkialla kirein ja pingottunein ilmein kiirehtiviä ihmisiä. Mutta nehän vain todistavat sen käsityksen oikeaksi, mikä nykyajalla on joulurauhasta.

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Vielä oli porstua, kuisti ja huusi siivoamatta


Tälle päivälle jäi enää siivottavaksi porstua ja kuisti. Porstuassa meillä on korkkimatto, sellainen halpa korvikekorkkimatto, joka laitettiin tähän silloin kun muutimme taloon pari vuotta sitten. Sitä ei parane kovin usein veden kanssa pestä, se menee siitä pahaksi, eli vain näin suursiivouksen yhteydessä. Useimmiten riittää pelkkä villarievulla hankaaminen tai joskus nihkeä rätti. Mutta nyt suursiivouksen yhteydessä pyyhin lattian ensin saippuavedellä ja hyvin kuivaksi väännetyllä rätillä. Sen jälkeen pyyhin lattiasta vanhat vahat pois tärpätillä. Lopuksi levitin lattialle kahteen kertaan vahakerroksen, antaen kerrosten kuivua välillä, ja lopuksi kiillotin lattian. 



Meidän huusi on pihan perällä, sellainen, jossa huusit ovat yläkerrassa ja ruuma niiden alla. Huusissa on viisi koppia, jokaiselle viidelle perheelle omansa. Oli minun vuoroni siivota yleiset tilat eli ripsuin ensin niin seinät, katot kuin kaikki muutkin pinnat. Sitten pesin koko huusin, vaikka se olikin vähän hankalaa pakkasen takia, mutta suola pesuveden joukossa auttaa aina. Omassa huusikopissamme pesin kaikki pinnat vielä lipeävedellä ja laitoin joukkoon lysolia desinfioimisaineeksi. 

Kova työ tässä on ollut, mutta kyllä kannatti. Onneksi sain lainaksi Kotilieden neuvokki 3:  Hohtava koti, se auttoi töiden suunnittelussa. Puhtaaseen kotiin saa joulu tulla!

tiistai 18. joulukuuta 2012

Kamarin ja keittiön suursiivous

On se hyvä, että Olavin sisko on käymässä ja katsonut Tuulan ja Pentin perään, ei tässä muuten millään ehtisi joulua tehdä. 

Tänään jatkoin siivousta ensin makuukamarissa. Muuten tein ihan samalla tavalla kuin kamarissakin, mutta täällä oli tietysti vietävä ulos kaikki vuodevaatteet, niin peitot, patjat kuin tyynytkin. Annoin niiden ensin jäähtyä hyvin ja harjasin sitten huolellisesti, kova piiskaaminen kuluttaa niitä liikaa.  Onneksi meillä on heteka, siinä eivät lutikat viihdy. Ei niistä kyllä enää muutenkaan niin usein harmia ole, kun on nämä nykyaikaiset tehokkaat DDT-valmisteet.

Keittiössä puuhaa riittikin sitten lopuksi päivää. Lattiat oli pestävä suopavedellä. Kaapeista ja hyllyistä otin vanhat paperit pois, pesin hyllyt ja astiat sekä laitoin uudet hyllypaperit ja reunanauhat. Hellan rautalevyn pesin ensin saippuoidulla rätillä ja pyyhin sen jälkeen sanomalehdellä. Lopuksi kiillotin levyn liesimustalla ja siitä tuli kuin uusi. Tiskipöydän pesuun käytin sampojauhetta ja lopuksi pyyhin se vielä paloöljyllä.

maanantai 17. joulukuuta 2012

Joulusiivous alkuun

Jouluun on enää viikko, joten tänään aloitin suursiivouksen. Tavallisen siivouksen tekee hyvin yhdessä päivässä, mutta suursiivoukseen on varattava ainakin kolme päivää, koska se on tehtävä kunnolla. Aloitin paremmasta kamarista, joka oli kyllä aika hyvässä kunnossa, koska siellä ei paljon oleskella. Huomenna siivoan sitten makuukamarin ja keittiön.

Ensin avasin ikkunat. Sitten vein ulos kaikki liinat, verhot, matot, nojatuolit ja irrotettavat istuimet sekä ryijyn ja tomutin ne. Nojatuolit olisi ehkä voinut piiskata sisälläkin huoneessa, jos ne olisi ensin peittänyt kostealla lakanalla, mutta ajattelin nyt tällä kertaa viedä ne ulos asti. Laitoin ryijyn ja maton hangelle, ryijyn nukkapuoli alaspäin, ja piiskasin. 




Sen jälkeen pyyhin pikkuesineistä ja tauluista pölyt, nostin ne pöydälle ja peitin ne.  Yhdessä tauluista on kullattu kehys, joten sen kanssa pitää olla tarkkana, mutta kaikki kärpäsenliat lähtivät hyvin pois kun hankasin niitä halkaistulla sipulille. 

Samoin pölytin kaikki kirjat. Otin kirjat pois hyllyllisen kerrallaan ja vein pihan puoleisen ikkunan viereen. Pyyhin kirjoista pölyt puhtaalla, pehmeällä rätillä. Nidotut kirjat oikein avasin ja selailin läpi sekä löin kirjoja vastakkain. Sen jälkeen pyyhin pölyt hyllystä ja laitoin kirjat huolellisesti paikoilleen latoen tiivisti hyllyn reunaan asti. Näin ei hyllyyn jää pölyä keräävää reunaa eivätkä kirjojen selät kulu jatkuvasta reunan pyyhkimisestä. Lopuksi peitin hyllyn lakanalla siivouksen ajaksi. 

Sen jälkeen puhdistin katon ja seinät. Katon pinkopahvi kirkastui kummasti, kun pyyhin sen pitkän harjan päähän kiedotun trasun avulla. Trasusta lähti aikamoinen pöly, kun sitä välillä pudistin. Seinät puhdistin samalla tavalla, tietenkin harjaten alhaalta ylöspäin.

Sitten puhdistin lamput. Otin kaikki lasiset valaisinkuvut irti ja pesin ne.  Seuraavaksi pesin ovet ja ovenpielet saippuavedellä ja visellasienellä alhaalta nopeassa tahdissa ylös hankaamalla. Sen jälkeen pyyhin ne  puhtaaseen veteen kastellulla rievulla ja lopulta kuivalla rievulla. Lopuksi vielä kiillotin ovet paloöljyyn kastetulla rätillä. Ikkunat olin pessyt jo lokakuussa samalla kun laitoin tuplat ja ikkunaliimapaperit paikoilleen. Nyt ei tarvinnut kuin pyyhkiä tomu pois kostealla sanomalehtipaperilla.

Kakluunista otin tietysti tuhkat pois ja pyyhin pölyt uunin päältä. Sen jälkeen pesin sen ylhäältä alaspäin. Täytyy sanoa, että denaturoitu sprii on hyvä pesuaine kakluuneille, vaikka moni käyttää kyllä  veden joukossa ammoniakkia. 

Kamarissa meillä on maalattu puulattia. Lattia ei ollut kovin likainen, joten sitä ei tarvinnut pestä saippuavedellä vaan riitti, että lorautin pesuveden joukkoon vähän pineenitärpättiä.

Viimeiseksi pyyhin pölyt ja sitten nostin kaikki tavarat paikoillen. Ai että tuoksuu puhtaalta ja raikkaalta.
 

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Lanttuloora

Sain Hillalta maistuvan lanttulooran reseptin:

1,5 - 2 kg keitettyjä lanttuja
lantun keitinvettä
kermaa
korppujauhoja
2 kananmunaa
siirappia maun mukaan
suolaa maun mukaan 
kardemummaa maun mukaan

pinnalle kanelia ja korppujauhoja

torstai 13. joulukuuta 2012

Joulun tunnelmaa jo ilmassa

Jouluun on aikaa enää tovi ja alan vähitellen saada joulutunnelmaa. Taidankin tehdä viikonloppuna lanttulaatikkoa ja sallattia. Sain Martoilta hyvän sallatin reseptin:

Sallatti
5 keskikokoista punajuurta keitettynä
1 kg porkkanoita keitettynä
1 sipuli
suolaa maun mukaan

kastike
kermavaahtoa
etikkaa maun mukaan
sokeria maun mukaan

lauantai 8. joulukuuta 2012

Aku Ankka -lehti lapsille


Uusi Aku Ankka -niminen lasten sarjakuvalehti alkaa ilmestyä Suomessakin. Sanotaan, että se sopii pienille ja isoille lapsille, mutta onkohan Tuula vielä vähän liian pieni? Eikä meillä kyllä taida olla siihen varaakaan, kun lehden vuosikerta maksaa 500 mk ja lehti ilmestyy vain kerran kuukaudessa. Satakunnan Kansa ilmestyy joka päivä ja sen tilaus maksaa puolen vuoden tilauksena sentään vain 970 mk:aa.

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Liukasta ja sohjoista

Tänään oli taas kamalan liukas keli, ties monennenko kerran jo tänä syksynä. Eilenaamulla oli iljanteista, mutta illalla se muuttui sohjoksi. Kadut olivat monta kertaa luistaa alta, kun olin ostamassa kynttilöitä itsenäisyyspäiväksi ikkunalle.  

Olavi oli tänään partioimassa kaupungilla valvoen katukäytävien sannoitusta.  Montaa talonomistajaa sai asiasta kovistella. Eiliseen saakka poliisi oli tyytyneet varoittamaan, mutta nyt se ei enää riittänyt vaan tänään oli lukuisia talonomistajia asetettu syytteeseen laiminlyönnistä. Hyvä niin, sillä näillä keleillä nilkka nyrjähtää niin helposti.

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Sähköiset kuusenkynttilät

Vuorenmaa Oy:lle oli jo tullut sähköisiä joulukynttilöitä. Puhuttiin Olavin kanssa, että täksi jouluksi pitää ostaa sellaiset joulukuuseen. Oikeat kynttilät ovat kauniita, mutta lapsiperheessä niin vaarallisia. Penttikin kun on juuri oppinut kävelemään, ei häntä ehdi joka sekunti vahtia. 

Sitä paitsi sähkökynttilät ovat todella hienon näköiset, mutta ne ovat aika arvokkaita ja sähköäkin kuluu, joten ei niitä vielä kovin monella ole. Mikään uusi keksintö ne eivät silti ole, sillä vuokraemäntä Fiina kertoi, että sähköisiä joulukuusen kynttilöitä on Porissa myyty jo ainakin viiskolmatta vuotta. Yhtä kauan on ikkunoilla ollut sähköisiä joulutähtiä ja jopa värillisiä jouluvaloja. Mutta ei niitä kyllä täällä viidennessä osassa vielä ole näkynyt. Mutta meille ne hankitaan.

tiistai 27. marraskuuta 2012

Pikkujoulu

Ensi pyhänä on jo ensimmäinen adventtisunnuntai ja siten pikkujoulu. Täytyy hakea Annan leipomosta luumuviinereitä, kyllä sitä jotain herkkua pitää ollakahvipöydässä ensimmäisenä adventtina. 

Monessa paikkaa on ensi viikonloppuna pikkujoulujuhlia ja myyjäisiä. Täällä meidän V kaupunginosassamme on lauantaina 1.12. oikein hyvä JOULUTORI. Täytyy mennä katsomaan, löytyisikö sieltä pukin konttiin jotain sopivaa Tuulalle ja Pentille. 

maanantai 26. marraskuuta 2012

Kaarinan nimipäivät

Eilen oli Kaarinan nimipäivä ja meillä oli oikein kunnon nimipäiväkestit. Mirja tuli kaffeelle ja Olavin sisko Merikarvialta ja muutama muukin tuttava. Olin laittanut oikein komean kahvipöydän. Hyviä ohjeita löysin Fiina-emännän lainaamasta Kotilieden Neuvokista. Tein kakkovoileipiä, oikein kahta sorttia, ja vielä koristeltuja. Juustovoileivässä oli salaattia ja lauantaimakkaraleivissä päällä persiljaa. Näytti somalta. Sitten leivoin munariisipasteijoita (ajatella, sain riisiä, ja siitä riittää vielä jouluksikin), lonkaa ja vielä tein unelmatortunkin. Kahvipöydässä näytti jo melkein samanlaiselta kuin ennen sotia. Tuula ja Pentti eivät kumpikaan ole paljon herkkuja saaneet, pulaa kun on ollut vähän kaikesta, joten lapsilla oli aivan silmät ymmyrkäisinä. 

Eihän meillä yleensä ole tuommoisia sortteja pöydässä, mutta olin tullut syyskuun lopussa hamstranneeksi voita, kun oli se huhu voin hinnan noususta lokakuun alussa. Moni jäi vallan ilman voita ja siksi voi menikin sitten taas kortille. Meillä on voita siitä asti riittänyt, mutta kun kellari on niin lämmin, ei se olisi enää jouluun saakka kestänyt. 

Pasteijat  (90:-)                                  
I: 250 g voita +   250 g vehnäjauhoja   
II: vettä                                                    
Täyte   125 g riisiä  + 2 munaa              

Unelmatorttu (200:-)
I: 6 munaa + 2,5 dl sokeria
II:100 g perunajauhoja + 3 tl leivinjauhetta  
Täyte: 200 g voita + 100 g sokeria  +  2  munaa  2-3 tl vahvaa kahvia

lauantai 24. marraskuuta 2012

Eläviin kuviin


Iki-ihana Errol Flynn! Sampo-elokuvateatterissa esitetään vielä tänään Errol Flynnin Don Juan. Flynn on niin komea ja jännittävä näyttelijä. Olen nähnyt Don Juanin ennenkin, mutta haluaisin nähdä sen vielä uudelleen. Täytyy kysyä Olavilta, josko hän voisi katsoa Tuulaa ja Penttiä sen aikaa, että pääsisin elokuviin Mirjan kanssa.

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Partakoneen terän teroittimia

Nyt täytyy lähteä ostoksille, koska Vuorenmaalle on lopultakin tullut partakoneen terän teroittimia. Olavin partaterät ovat jo niin tylsiä, ettei niillä hanki saada partaa kunnolla höylättyä. 

Käyn samalla Linnainmaalta hakemassa korttikahvia, koska kohta Kaarinan nimipäivä. Leivon heti aamusti vielä lonkaa, koska Mirja on tulossa nimipäiväkaffeelle ja varmaan täytyy vuokraemäntäkin käskeä.   

lauantai 17. marraskuuta 2012

Talven ensimmäinen lumipyry

Eilen oli talven ensimmäinen lumipyry ja ai kuinka Tuula ja Pentti siitä nauttivatkaan. Tuula muistaa jo lumen viime talvelta, mutta Pentti oli aivan ihmeissään huomatessaan lumeen jääneet jalanjälkensä. Hän kääntyi vähän väliä katsomaan taakseen ja nosteli jalkojaan. Tuula pyöritteli innoissaan lumipalloja ja teki komean lumiukon. Onneksi lumi ei ihan heti sulanut pois, vaan vielä tänä aamuna tuiskutti lunta oikein kunnolla, niin että maanteilla on kuulemma kunnon kinoksia ja maaseudulla rekikeli. Harmi vaan, että sää on jälleen lämpenemässä.

torstai 15. marraskuuta 2012

Syysnuha

Tuula ja Pentti ovat molemmat saaneet kovan syysnuhan. Uusimmat tutkimukset väittävät, että nuha olisi viimeisen 50 vuoden aikana sivistyksen myötä levinnyt sairaus ja tutkijat yrittävät nyt selvittää, onko kyseessä tarttuva tauti vai onko nuhan syntymiseen useita eri syitä.  Ainakin Tuula kasteli itsensä pihalla ja sai nuhan, ja pian oli Pentilläkin nenä tukossa. Jotakin kummallista histamiinia tutkitaan kuulemma paljon ja sen hoitoon antihistamiinia, mutta kyllä paras lääke on Merikarvian mummun keittämä lämmin mustaviinimarjamehu ja viksvaporuppia rintaan.

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Porissako savitaloja

Olen aina luullut, että että ennen viimeistä suurpaloa, josta tulee ensi vuonna kuluneeksi jo 100 vuotta, oli melkein kaikki Porin talot oli tehty puusta, paria kivitaloa ja raatihuonetta lukuunottamatta. Nyt kuulin, että meillä on ollut myös kokonaan savesta tehtyjä taloja ja vielä ihan keskustassa, Raatihuoneen lähellä. Savella rapattuja hirsitaloja tietysti on ollut paljon, ja sellaiset talot ovatkin lämpimiä, mutta että kokonaan savesta tehtyjäkin. Täytyy oikein mennä nyt lauantaina kuulostelemaan juttua savitaloista

Nykyään ei kyllä savitaloja rakenneta eikä oikein enää hirsitalojakaan vaan komeita kerrostaloja sen sijaan. Juuri tämän kuun alussa oli kahden arava-talon harjannostajaiset Kiertokadulla. Taloissa on yhteensä 84 asuntoa. Olisihan se hienoa muuttaa uuteen asuntoon nykyajan mukavuuksineen, mutta on näissä vanhoissa taloissakin oma tunnelmansa, vaikka puita ja vettä saa ollakin aina hakemassa. 

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Joulumainonta alkaa aina vain aikaisemmin

Voi hyvänen aika, tuntuu että joka vuosi joulumainonta alkaa aikaisemmin ja aikaisemmin. Tämän päivän lehdessä oli jo Jakaman mainos otsikolla "Joulu lähenee".  Vaikka mitä oli tarjolla, oli upeita kuorma-autoja, nuken vaunuja, mekanisia autoja, lentokoneita, traktoreita ja jopa sähkökäyttöisiä junia. Meiltä taitavat ostolelut jäädä hankkimatta, mutta yritän ehtiä neulomaan Tuulan nukelle uuden mekon. Pentille voisin virkata pallon Olavin vanhasta villapaidasta puretusta langasta. 

perjantai 9. marraskuuta 2012

Huveja

Voi kun pääsisi tansseihin, mutta ei se ole oikein sopivaa tällaiselle vakiintuneelle perheenäidille. Tänään esiintyy Punaisessa Kukossa Olavi Virta yhtyeineen ja huomenna olisi Punaisen Ristin illallistanssiaiset Teatteriravintolassa ja siellä esiintyy Tapio Rautavaara.

tiistai 6. marraskuuta 2012

Elintaso parantunut

Lehdessä oli juttua siitä, että elintaso on jo ylittänyt vuoden 1938 tason. Kuulemma sotakorvausten ansiosta ja siksi, että sosiaaliset edut ovat parantuneet tuntuvasti. En ole kyllä sitä oikein huomannut, koska Olavin palkka menee aina kaikki, vaikka kuinka nuukasti yritän talousrahoja käyttää. Voi olla, etten vaan muista, kun ennen sotaa asuin vielä kotona ja nyt olen kahden lapsen äiti omassa huushollissa. On kauppoihin tietysti tullut koko ajan lisää tavaraa ja joskus aina saa ostettua jotain vähän parempaakin, jopa oikeaa kahvia silloin tällöin.

Lehtijutun mukaan teollisuustyöläisen tuntipalkalla sai ennen sotaa sokeria  975 g mutta nyt jo 2220 g. Kuukausipalkalla sai vuonna 1938 2,5 miesten pukua, kun nyt niitä saisi kolme. Kenkien suhteen on tilanne vielä parempi, sillä ennen sotaa sai kuukausipalkalla 11,6 paria kenkiä mutta saa 17,8 paria. Kyllä tässä selvästi ollaan parempaan menossa pulavuosien jälkeen.

maanantai 5. marraskuuta 2012

Tunti sydänyötä poliisilaitoksella

Olipa lehdessä eilen komea juttu poliisilaitoksesta. Toimittajat olivat seuranneet poliisien työtä yön tunteina. Aika tavanomainen poliisien yö se oli ollut, ei mitään vakavampaa ollut sattunut. Taas oli yksi hurjistunut aviomies käynyt juovuspäissään vaimonsa kimppuun ja toinen rettelöitsijä otettu putkaan. Kolmannen olivat ratsupoliisit estäneet hukuttautumasta. 

Olavi ei tosin ollut silloin vuorossa, kun lehden toimittajat olivat tekemässä juttuaan, sillä hän on viime päivät saanut olla mukana viime tiistain salakuljettajien takavarikkojutussa. Maarianhaminalainen höyrylaiva Ella tuli lokakuun 26. päivänä Antverpenista Mäntyluotoon, ja maanantain ja tiistain välisenä yönä sieltä kuljetettiin varastetulla moottoriveneellä maihin 580 kartonkia amerikkalaisia savukkeita ja 60 pulloa puolalaista spriitä. Mäntyluodosta saalis tuotiin mäntyluotolaisen vuokra-autoilijan kyydissä Poriin.

Olavi oli mukana tekemässä takavarikkoa tavaran kätköpaikalla. Kaikki savukkeet saatiin kyllä talteen, mutta 58 pulloa spriitä oli jo ehditty myydä tamperelaisille 73.000 markalla. Takavarikkoon otettiin myös vuokra-autoilijan komea 8 hengen  Humber-merkkinen, Amerikasta ostettu vaunu, jossa oli erittäin voimakas 140 hevosvoiman moottori.  

Olavista on hienoa, kun on saanut olla mukana tämmöisessä jännittävässä rikosjutussa tavanomaisen partioinnin sijaan. Salakuljetuksesta joutuu kuulemma syytteeseen kolme laivamiestä ja viisi porilaista henkilöä. Olavi arveli, ettei tämä tainnut olla miesten ainoa salakuljetusyritys, vaan kyseessä voi olla laajasuuntainen salakuljetuksen harjoittamisjuttu.

keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Syksyn muoti suosii mustaa ja harmaata

Lehdessä kerrottiin, että kangastilanne olisi lopultakin paranemassa, sekä laatuun että väreihin nähden. Olisikohan jo tänä syksynä mahdollista hankkia uusi arkipuku, vanha alkaa jo kiiltää takaa. Jos vain saisin uutta kangasta niin vanhasta voisi tehdä Tuulalle uuden mekon ja ehkä siitä riittäisi vielä kangasta Pentin housuihin. 

Ravintola Satakunnassa oli ollut sunnuntai-iltana pukuparaati, jossa porilaiset ompeluliikkeenharjoittajat olivat esitelleet pariisilaislehtien muotikuvista mukailemiaan vaatteita meidän oloihimme sovellettuina. Oli hauska lukea, että pukujen linja ei ole viime syksystä paljoa muuttunut. Uutta olivat ennen kaikkea erilaiset napitukset, huivit ja liehukkeet, joiden avulla saan helposti uudistettua vanhaa vierailuleninkiäni. Väreistä ovat edelleen suosituimpia musta ja harmaa, mutta myös hillitty sininen ja tumma punainen olivat näytöksessä yleisiä. Oi jos saisi uuden puvun tumman punaisesta silkkisametista!




maanantai 29. lokakuuta 2012

Nainen vuokra-autoilijana

Poriin on lähiaikoina tulossa ensimmäinen naisvuokra-autoilija. Miltäköhän se mahtaa tuntua, kun nainen ohjaa pirssiä? Onhan naisia tietysti muissa kaupungeissa jo ollut vuokra-auton ratissa, joten eipä kai se sen ihmeellisempää ole.

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Lopultakin sadetta

On tämä ollut kummallinen syksy, kun ei ole satanut oikein pisaraakaan 1,5 kuukauteen. Toissayönä ja eilen aamulla sentään tuli muutama pisara, mutta melkein yritykseksi se vieläkin jäi, sillä lehden mukaan sadetta tuli yhteensä 1 mm. Vähän runsaammin on viimeksi satanut syykuun 18. päivänä, mutta silloinkin vain 18 mm. Mailla on monessa talossa kaivot tyhjinä ja miehet joutuvat hakemaan vettä hevosilla kaukaa niin, että melkein menee siihen aika kokonaan.

Inarissa satoi eilen lunta niin paljon, että siellä on jo rekikeli. Tänne meille ei sellaista vielä ole luvassa.

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Herkkuja kauppoihin

Tämän päivän Satakunnan Kansassa oli sitten hieno uutinen: tämän joulun joulupuuro on turvattu. Jouluksi saadaan kortilla ostettua ainakin 500 gramman riisiannos henkeä kohti, ehkä enemmänkin.  Hedelmiäkin on jouluksi tulossa, ainakin appelsiineja, sitruunoita, luumuja ja rusinoita. 

Riisiä ei ole pitkään aikaan ollutkaan saatavilla. Vielä jos saataisiin rusinoita rusinasoppaan. Täytyy Olavin kanssa puhua, olisikohan meillä varaa ostaa Tuulalle ja Pentille joululahjaksi edes yksi appelsiini, he kun eivät ole moista etelän hedelmää vielä koskaan nähneet.

Alkaakohan paremmat ajat koittaa? Eilen leivoin nimittäin omenapiirakan. Sillankorvan bensiiniaseman luona rannassa, moottoriveneessä, oli omenanmyyjä  ja  Länsipuistosta sain Aune Stenvallin lihakaupasta kananmunia.  Piirakasta tuli hyvää, vaikka sokeria ei ollutkaan laittaa piirakkaan semmoisia määriä kuin mitä ohjeessa sanottiin. Mutta onhan tässä viime vuosina joutunut pärjäämään vähällä makealla. Onneksi omenat olivat erityisen makeita.

Linnainmaalla oli jo myynnissä herkkupäärynöitäkin, mutta ne maksoivat 180 mk kilo, ei meillä ole sellaiseen varaa. Oli siellä myös amerikkalaista Hubba Hubba -purukumia, mutta hinta 12 mk levy, huh huh.





perjantai 12. lokakuuta 2012

Lampaita ja villaa

Kylläpä tuo nurmikko vielä kasvaa, vaikka ollaan lokakuun puolivälissä. Lupasin sen niittää, mutta jätänkin ensi viikkoon, koska Riitta tuo nyt viikonloppuna yhden lampaistaan  pihaan lampolansa kunnostuksen ajaksi.  Riitta ystävineen lupasi tuoda samalla  näytille villasta tekemiään töitä.  He ovat kaikki niin taitavia, suorastaan villasta lumoutuneita!

tiistai 9. lokakuuta 2012

Rännit on täynnä lehtiä

Nykyään tekevät uusiin taloihin jo sisälle vesivessoja ja ovathan jotkut viidesosalaisetkin jo sellaisen laittaneet, mutta kyllä meistä vuokralla asuvista taitaa suurin osa edelleen käydä pihan perällä. Kauniilla säällä se on ihan mukavaakin, mikäs siinä, niinhän on aina tehty, mutta näin märällä säällä se ei kyllä ole hääviä. Nyt on vielä huusin ränni täyttynyt putoavista lehdistä ja vesi vuotaa rännin reunan yli suoraan huusin oven eteen. Täytyy käskeä Olavia käymään hakemassa vuokraemännältä tikkaat ja tyhjentää rännit lehdistä ja muusta roskasta, etteivät uudet rännit ala heti ruostua. 

Vuokraemäntä, Fiina-rouva, on tarkka siitä, että hänen talonsa ovat siistit ja kaikki paikat hyvässä kunnossa. Hän on kuitenkin jo vanha ihminen, 75-vuotias,  joten on sovittu, että Olavi auttaa huoltotöissä ja saa siitä sitten vähän alennusta vuokraan.

lauantai 6. lokakuuta 2012

Suolasilakkaa ja eläviä kuvia



Tähän viikkoon on mahtunut niin aurinkoisia ruskan väreissä hehkuvia kuin lamaannuttavan harmaita sateisiakin päiviä. Torstaina oli kauppatorilla kuhinaa, lokakuiset omena- ja sipulimarkkinat. Tori oli kukkuroillaan tavaraa, mutta ostajia olisi myyjien mielestä varmaan saanut olla enemmän. En ostanut minäkään omenoita enkä puolukoita, hilloja ja muuta on jo tarpeeksi talven varalle. Kaupunginrannassa oli vanhojen aikojen tapaan saaristolaisia myymässä kalastajamallisista moottoriveneistään meren antimia. Ostin useamman kilon suolasilakkaa. Se oli rannassa kolmanneksen halvempaa kuin kauppatorilla, vain 40 markkaa kilolta.


Olimme eilen pitkästä aikaa Olavin kanssa elävissä kuvissa. Kino-Palatsissa oli ensi-illassa elokuvaromanssi Kesäillan valssi. Pääosia esittivät Eeva-Kaarina Volanen ja Leif Wager. He olivat niin kauniita ja Merikannon sävelmät olivat erityisesti Olavin mieleen.

Stenvallin Aune avaa tänään Länsipuistossa uuden liikkeen, jossa myydään maidon ja lihan lisäksi siirtomaatavaraa. Kehuvat kaluston olevan viimeisintä huutoa. Taidan käydä ihan uteliaisuuttani katsomassa. 


torstai 27. syyskuuta 2012

Puolukka-aika


Puolukat ovat yksi lempimarjoistani. Niistä voi
helposti valmistaa vaikka maukasta pöytämehua tai hilloa. Helpoin tapa säilyttää marjat, on survoa ne ulkona olevaan puuastiaan. Astia on pidettävä 
koko ajan kylmässä, jotta marjat paleltuisivat ja 
tulisivat siten makeammiksi. Puuastia on 
välttämätön, sillä se ei halkea jäätyessään.

Puolukoita voi myös käyttää muitten hillojen suojana. Kun hillon päälle laitetaan oikein paksu kerros keitettyjä happamia puoloja, suojaa se hillon homeelta ja käymiseltä.

Puolukkahillo sopii mitä parhaiten ruskean kastikkeen sekaan. Erityisesti Olavi pitää siitä oikein kovasti. Puolukkahillo on myös oiva keino saada lapset syömään porkkanoita. Kun puolukkahillon joukkoon raastaa tuoreita porkkanoita, tulee hillo vieläkin makeammaksi ja sekös vasta lapsille maistuukin!

Nyt onkin aika ryhtyä työhön, jotta saan puolukat säilöttyä ja kodin siivottua ennen vieraiden saapumista! Viikonlopusta tuleekin oikein vilkas, kun lauantaina ja sunnuntaina on tulossa paljon vieraita. Kahvipannu taitaa siis porista ahkeraan molempina päivinä. 

Ja kyllä sitä kuulemma muuallakin kaupungissa tapahtuu. Siitä voit lukea lisää täältä.

perjantai 21. syyskuuta 2012

Tuplat paikoilleen ja alustaluukut kiinni

No niin lopultakin tuli kaunis ilma ja sain ikkunat pestyä. Tänä kesänä se onkin ollut hankalaa, kun aina sataa. Mutta onnistui se sentään vielä kerran ennen tuplien paikoilleen laittamista. Kyllä jo olikin aika.

Laitoin ikkunoiden väliin pumpulia sekä koristeeksi että kosteutta imemään. Onneksi Mirja oli saanut töistä Tikkutehtaalta halvalla vähän viallisia tikkuaskeja, koska toiset väittävät, että tulitikutkin auttavat imemään kosteutta. 

Lopuksi tiivistin ikkunat sisäpuolelta ikkunaliimapaperilla. Laitoin tassille lämmintä vettä ja vedin paperisuikaleet nopeasti veden läpi ja painelin vielä päältä rätillä, että sain liimapaperit tarttumaan hyvin. Yritin olla huolellinen, ettei jäisi yhtään rakoja.

Ensi viikonloppuna on kuulemma jo luvassa yöpakkasia. Täytyykin muistuttaa Olavia tarkastamaan alustaluukkujen kunto, sillä luukut pitää kyllä sitten laittaa paikoilleen.

tiistai 18. syyskuuta 2012

Syksyn satoa

Monet haikailevat mennyttä kesää, mutta minä nautin syksystäkin. Kirpeät aurinkoiset syysaamut tekevät mielelle yhtä hyvää kuin kesän lempeän lämpöiset illat.

Pihan pienestä kasvimaasta saa vielä tuoreita vihanneksia ja kasviksia. Puolukat ja sienet odottavat metsässä poimijoita. Ja omenoita on tänä vuonna saatu mukavasti. Olavin sisar toi niitä Merikarvialta valtavan määrän. Omat puut eivät vielä tuota paljonkaan, joten otin niitä enemmän kuin mielelläni. Laitan omenat hilloksi ja jos sokeria riittää valmistan myös pienen erän marmelaatia. Viime syksynä tein omenankuorista ja -sisuksista lientä, jota laitoin kaura- ja ruispuuron keitinveteen maukkautta tuomaan. Nyt ajattelin käyttää kuoret hyödyksi kuivattamalla ne uunissa teetä varten.
Lapset iloitsevat syksyn värikkäistä lehdistä. Tuula keräsi kauniita keltaisia ja punaisia vaahteranlehtiä ja laitoimme ne sanomalehden väliin ja painon alle prässiin. Pentti taas on erityisen mieltynyt kuralätäköihin. Ihme, jos hän ei opi pian uimaan niissä.

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Aurinkoa ja ruispikkuleipiä



Aurinko on vihdoinkin päässyt paistamaan pitkään jatkuneen sateen jälkeen. Tänään onkin ollut hyvä päivä kukkapenkin siistimiseen. Päivällä leivoin vielä ruispikkuleipiä, jotka näyttivät ainakin lasten suussa maistuvan oikein maukkailta!

RUISPIKKULEIPÄ

400g voita
200g sokeria
2tl leivinjauhetta
5dl vehnäjauhoja
5dl ruisjauhoja

1. Vaivaa voi ja sekoita kaikki ainekset hyvin sekaisin.
2. Kaulitse taikinasta ohut levy ja pistele se.
3. Ota muotilla pipareita ja paista ne 200 asteessa.

Satakunnassa ruispikkuleivät ovat pyöreitä ja niissä on reikä keskellä.



keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Hyväksi havaittu saippuan resepti

3 kg rasvaa (sian, naudan tai lampaan)
½ kg lipeää
"pivollinen" (kourallinen) suolaa
10 l vettä

Lisää rasva ja noin puolet lipeästä kiehuvaan veteen, sulata hämmentäen. Lisää vähitellen keittämisen aikana puolet jäljellä olevasta lipeästä, edelleen puolet jne. Kokeile välillä saippuan valmiutta ottamalla sitä kauhaan ja jäähdyttämällä kylmässä vedessä. Myös kovettuminen sekoitusmelan pintaan osoittaa saippuan valmiiksi. Lisää lopuksi suola. (Jos rasvassa on verihyytymiä tai muita epäpuhtauksia, lisätään osa suolasta jo aiemmin, jotta ne nousisivat pintaan.) Keittoaika n. 4 tuntia. Valmis seos kaadetaan jäähtymään laakeaan astiaan. Parin päivän päästä leikataan pinnalle hyytynyt kerros paloiksi. Jos pohjalle on jäänyt nestemäistä suopaa, se sopii esim. matonpesuun (suopaa jää, jos lipeää on liikaa).

Tällä reseptillä mummunikin keitti saippuansa. Sillä saa pikkupyykin puhtaaksi ja pehmeäksi, ja erityisen oivallista se on käsien pesuun.

 

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Perjantaisiivous

Kesä on siis viimein säiden puolesta alkanut. Viime viikolla oli jo niin aurinkoisia päiviä, ettei ikkunoiden pesemisestä olisi tullut oikein mitään. 

Tänään ryhdyn siihen toimeen, kun aurinko on sopivasti pilviverhon takana, muttei kuitenkaan sada. Sanomalehdetkin odottavat jo pinossa valmiina. Niiden kanssa kun klaseista saa oikein kirkkaat! Ensin keitän kuitenkin kunnon pannukaffeet.




perjantai 29. kesäkuuta 2012

Ihana aurinko!

Toiveeni kävi toteen ja ilma on aamusta alkaen ollut lämmin ja raikas. Lapset ovat innoissaan. Pikku Penttikin karkasi pihaan paljain pullein jaloin ja Tuula unohti pukea esiliinansa sännätessään alustasta klapeja hakemaan.


Kannoin heti aamulla matot ja petivaatteet ulos. Ikkunoiden kirkastamisen  jätän ensi viikkoon, koska tuplat poistaessani ne juuri pesin. Aion sitä vastoin leikata tänään ruusupensaat talon päädystä. Parasta olisi kitkeä pionipenkki myös niin kauan kuin sää on näin suotuisa.


Kesän lämpöä odotellessa

Juhannus tuli ja meni, mutta lämpimät päivät ovat olleet harvassa. Koko viikon on sataa ripsotellut niin, ettei pyykkejä ole arvannut viedä ulos, vaan olen kuivattanut ne hellan edustalla. Harmittaa oikein, kun matotkin on pitänyt vain pikaisesti pudistella, eikä niitä ole voinut tuulettaa kunnolla. Tuplatkin otin pois ikkunoista vasta juhannusviikolla. Toivottavasti säät jo vihdoin lämpiävät.