Lehdessä kerrottiin, että Porissa on jälleen todettu asumiskurjuutta. Se tulee aina ilmi näin kylmien ilmojen tultua. Varsinaisella kaupunkialueellakin on kuulemma usita asuntoja, jotka on tehty jonkun talousrakennuksen yhteyteen ja ovat kerta kaikkiaan ihmisasumukseen sopimattomia. Edes vuotavia kattoja ei ole korjattu, koska talonomistajat vetoavat vuokrien halpuuteen. Pahinta on, tällaisissa asunnoissa asuu suuria perheitä, joissa on alaikäisiä lapsia. Näissä asunnoissa ovat myös syöpäläiset viime aikoina lisääntyneet ja siksi on täytynyt tehdä myrkytyksiä gammexane-savupanoksilla. Ne ovat kuulemma ihmisille vaarattomia, mitä nyt vähäistä silmien kirvelyä voi olla.
Vaikka tämä meidän kotitalomme onkin tiettävästi jo 77 vuotias, sitä on pidetty hyvässä kunnossa ja hoivassa, kuten kaikki muutkin pihan talot. Fiina-vuokraemäntä on tarkka siitä, että paikat ovat jämtisti ja korjaukset tehdään aina heti, jos vikaa jossain huomataan. Olavi on onneksi taitava käsistään ja hän auttaa pienemmissä korjauksissa ja myös pihatöissä.
Siisteyden suhteen Fiina on erityisen tarkka. Huoneita pitää tuulettaa ja siivota ahkerasti, mutta eipä meillä sitten ole lutikoita näkynyt.
Rotista sen sijaan on vaikeampi päästä eroon, kun meillä kerran on ulkohuusi. Huusin ruumaanhan kaikki ruuantähteetkin viedään. Laskiämpärin tyhjentäminen onkin inhottavaa, sillä kun ruuman oven avaa, niin rotat näyttävät suorastaan odottavan laskiämpäristä lentäviä "herkkupaloja".
