Miksei Olavi ole nimeltään Elo?

Olisipa Olavi sukunimeltään Elo. Amerikassa 66-vuotiaana kuolleen Gust.A. Elon poikaa etsitään nimittäin täältä Porin seudulta. Tämä Elo on jättänyt Amerikoissa perinnöksi sekä pienen maatilan asuinrakennuksineen ja navetoineen että pankkisäästöä 20.000 dollaria. Meillä olisi kyllä käyttöä noille dollareille, mutta harmi kyllä Olavin isä elää kyllä edelleen kotitilalla Merikarvialla. Sieltä ei perinnöiksi ole dollareita odotettavissa, ja jakajiakin riittää.

Pääsiäisostoksia

Mämmiä

Huomaa, että pääsiäinen on lähellä, yhä enemmän on lehdissä mämmimainoksia. Ostomämmmiin mekin turvaudumme, eikä täällä kaupungissa tietysti monellakaan ole sellaista uunia, että kotona voisi mämmiä tehdä. Mutta onneksi nykyään saa ostaa mämmiä myös valmiina.

Pääsiäismakeisia näyttäisi tänä vuonna tulleen kauppohin jo yhtä paljon kuin ennen sotia. Pahin pula-aika alkaa siis olla ohi. Kaakaota ei kyllä vielä ole riittävästi, joten suklaamakeisia on vähemmän, mutta erilaisia hedelmämakeisia senkin edestä.

Kananmunia jo ostinkin ja sitten löysin sellaista munaväriä, Viktoria nimeltään, jolla kuulemma lapsetkin pystyvät munia maalaamaan. Sen ei pitäisi tahrata käsiä tai pöytäliinoja ja on vieläpä myrkytöntä. Ajattelin, että maalaisimme jo huomenna, palmusunnuntaina, munia Tuulan kanssa.

C-vitamiinia

Kävin tänään apteekissa ostamassa C-vitamiinia, sellaisia uusia Jekovit-levyjä, jotka sisältävät kalanmaksaöljyä ja kaakaorasvaa. Näin nimittäin kadulla Huhtalan Liisan, ja tuli puheeksi, kuinka tärkeää näin flunssakaudella on ottaa C-vitamiinia. Kerroin Liisalle, etten saa Tuulaa ja Penttiä millään ottamaan kalanmaksaöljyä.  Mutta Liisa kertoi, että hän oli ostanut lääkesuklaata eli Jekovitia, ja sitähän lapset söisivät vaikka koko levyn kerralla.  Menin heti apteekkiin ja kyllä Jekovit meidänkin lapsille maistui! Koska sitä ei saa antaa kuin yhden palan päivässä,  laitoin levyt jemmaan keittiön konttuuriin etikkapullon taakse. 

Pannukakko

Meille on huomenna tulossa ihmisiä iltapäiväkaffeelle, vähän vanhempaa väkee. Meidän uuni ei paista kunnolla lonkaa, joten ajattelin tehdä ihan vaan kaffeen kanssa pannukakkoo. Sen kanssa omenahilloo, tein viime syksynä ja sitä on vielä jäänyt.

Täytyy tarkastaa, että kaikkea on, niin saan heti aamusti pannukakun uuniin. Yhteen pellilliseen menee: 

• reilu puol litraa kunnon maitoo (ei mitään pluttanaa)
• loraus piimää tai hapanta kermaa
• trippu suolaa
• hiukka sokerii
• pari munaa
• vehnäjauhoo 
• vähä ohrajauhoo
• vähä voita

Olympialaiset ja radio

Olavi meinaa, että meillekin ostettaisiin uusi, ajanmukainen radio. Olympialaiset on kyllä vasta vuoden päästä kesällä, mutta Olavi on alkanut jo nyt hinkua uutta ja modernia radiota. Kyllähän niitä paljon mainostetaan, on Fenno-Agaa, Vikingiä, Philipsiä ja Asa-radioita. Niin ja Ultra-radiota eli Kultamitali-radiota.  Helvarin saisi Henrikssonilta Torikadulta edullisesti vähittäismaksulla. Olavi haluaisi silti ostaa radion käteisellä, mutta ainakaan vielä emme ole onnistuneet säästämään niin paljoa, että se onnistuisi. Vaikka kyllä se nyt niin Olavia polttelee, ettei siihen enää kauaa mene. Puhuu jo, että kun Tuulakin on niin iso, että varmaan jo jaksaisi kuunnella näin torstai-ehtoisin Markus-sedän lastentuntia. Niinkuin se lastenohjelma siinä olisi se syy. 

Hyi olkoon!

Kaikenlaista ne lehteen pränttäävätkin tai viitsivät kirjoiksi kirjoittaa. Joku kustannusliike, Aatos taisi olla nimeltään, mainosti uusia kirjoja. Ja vielä samassa mainoksessa myös - kehtaako edes sanoa - ehkäisyvälineitä. Yhden kirjan nimi oli Täydellinen riemuavioliitto. Jatkuva ja yhä toistuva kuherruskuukausi - tietoinen ehkäisysäännöstely.  Sen väitetään antavan melkeinpä tyhjentävän selvityksen avio- ja sukupuolielämän pulmista niistä pääsemiseksi. Kuka sellaisen kirjan viitsii ostaa tai kehtaisi lukea. Tiedä sitten, mitä ne muut saman kustantajan kirjat oikein käsittelevätkään, kuten Rakkauselämän tienviitat, Vain sinulle, Rakasta ja ole kaunis, Mustasukkaisuus ja avioero, Avioelämä terveeksi tai  Jälleenkö äidiksi kolmen lapsen jälkeen. 

Ulkoilu- ja hiihtoasukilpailu.

Olipa lehdessä hauska kuva raviradalta, kun siellä oli Talviajojen yhteydessä ensimmäistä kertaa järjestetty ulkoilu- ja hiihtoasukilpailu. Laitan tähän väliin tämän päivän lehdestö lehtileikkeen muistoksi.

Olisipa kylpyhuone!

Jos sinne araviin pääsisi muuttamaan, niin saisi oikein kylpyhuoneen. Nyt ei arkisin saa pestyä kuin pesofatissa. Lauantaisin käydään kyllä yleisessä saunassa, ei meillä kaupunkilaisilla omia saunoja ole. Tai no uusiin rintamamiestaloihin kuuluvat laittavan ihan omia saunoja, mutta ei niitä näissä vanhoissa taloissa ole. Eikä niitä taitaisi kannattaa tämmöiseen hirsitaloon laittaakaan, sehän lahoaisi koko talo!

Ennen me käytiin Vähä linnan saunassa, Olavi miesten ja minä naisten vuorolla, mutta nyt lasten kanssa ollaan aina Olavin vapaina lauantaina varattu perhesauna ja käyty kaikki yhdessä. Mutta ajatella, Tuorin saunassa Vähä Uusikatu 9:ssä käyvät ihmiset edelleen sekasaunassa, kaikki väki vain sekaisin. En minä kyllä kehtaisi, vaikka sellainen ennen olikin tapana.