Korsmanin talossa rouva Kaarina Korsman pyörittää nelihenkisen perheen arkea vuonna 1951. Päiväkirja kertoo porilaisen kotirouvan elämästä aikana, jolloin kahvi oli kortilla ja oli hyvä osata parsia näkymättömästi.
Laitoin heti hellan pesään valkeen, kun tulin torilta. Ulkona oli sellainen viima, että oikein purautti, joten laitoin samantien myös kaffepannun hellalle ja lämmitin aamulta jääneen kahvin. Vähän kitkeräähän se oli, mutta siihen on viime vuosina joutunut tottumaan, kun kahvin saatavuus on huonoa. Joten pakko se on vanhoista pöönistä yrittää tiristää viimeisetkin tipat.