Vappuiskelmiä

Voi, olisipa meillä levysoitin! Sitten ostaisin kyllä heti tuon Henry Theelin uuden levyn "Kuolleet lehdet". Theelillä on niin komea ääni ja tuo kappale, kuulin sen kerran radiosta.  Vaikka eihän näin keväällä pitäisi kuolleista lehdistä haaveilla, mutta siitä tuli jotenkin niin haikean suloinen olo. Saatoin melkein kuvitella itseni kävelemässä Pariisin puistoissa. Nii'in, minä ja Pariisi. Aina sitä unelmoida voi, vaikka en minä kyllä tunne ketään, kuka olisi käynyt ulkomailla, kun en taida tuntea ketään, kuka olisi käynyt edes Helsingissä!  

Satakunnan Kansa 25.4.1951

Pääsiäisherkkuja

Pääsiäiskahvin jakelu alkoi eilen, mutta vasta tänään pääsin ostoksille, kun Pentillä on ollut niin kova nuha ja hän on ollut niin kärttyinen, en ole viitsinyt lähteä. Mutta tänään oli pakko, kun on kiirastorstai ja pääsiäispyhät edessä. Saukkosella kävin, tietenkin, ja ostin minä hiukan suklaatakin pääsiäispäiväksi. 

Ostin minä vähän pääsiäismakkaraakin Satakunnan osuusteurastamon myymälästä Puistonkulmasta. Ensin ajattelin kyllä hakea Reinin makkaratehtaan makkaraa, Reinillä kun on aina niin hauskat mainokset: 

Pääsiäinen juhlavaksi,

päästä haukkaa makkarasta, 

älä säästä. 

Reinin nimi laadun tae, 

myymälästä kysy, hae. 

 (Satakunnan Kansa 21.3.1951, 22.3.1951)

Ei takatalvea luvassa

Huh huh, kyllä on jo aikakin, että talven lumipyryjen luvataan olevan lopussa, kyllä tässä aika oikullisia säitä on ollutkin. Ollaan sentään jo huhtikuussa. Nyt on luvattu, että päivälämpötilat pysyisivät jo plussan puolella, vaikka öisin pakkasta vielä onkin.  

Näin kevään korvalla ei enää millään malttaisi odottaa, niin tekisi mieli jo laittaa vähän keväisempää ja kevyempää päälle! Mutta se kyllä kostautuu helposti ja nenä alkaa vuotaa. Näin kyllä apteekissa jonkun uuden laitteen nenän tukkoisuuteen, Nuhalaattorin, jonka pitäisi avata tukkoutunut nenä ja poistaa bakteeritartunta. En ihan ymmärtänyt miten se toimii. Taitaa vaan olla parempi varoa vilustuttamasta itseään, se on paras suoja kevätlenssua vastaan.

(Satakunnan Kansa 8.4.1951)

Lapsilisän korotuserä

On se hieno keksintö tämä lapsilisä ja tarpeen, aina sitä maksupäivää odottaa. Varsinkin  kun sitä korotettiin tammikuun alusta 750 markasta 900 markkaan kuukaudessa ja  vielä helmikuun alusta 1000 markkaan kuukaudessa lasta kohden. Eli ensimmäiseltä vuosineljännekseltä kokonaista 2900 markkaa!

Silti täytyy silti tarkkaan miettiä, mihin sen rahan laittaa. Tuula tarvitsisi uuden takin, mutta taidan ommella sen kyllä itse. Liisa nimittäin antoi vanhan takkinsa, kun tiesi, että minulla on tuo hyvä, uskollinen singerini. Enkä minä mikään huono ompelijakaan ole.  Se takki oli jo aika kulunut pyllyn kohdalta ja hihan suista jostain kohdista, mutta kyllähän siitä vielä lapselle saa tehtyä hyvän takin ja samasta kankaasta riittää vielä hameeseen. Siinä säästää melkoisesti.  

(Satakunnan Kansa 1.4.1951)

Lumityöt sen kun jatkuvat

Kylläpä talvinen sää jatkuu tänä vuonna pitkään. Eihän nyt tietysti vasta ole kuin maaliskuun loppu, mutta harvemmin sitä ihan näin lumista enää tässä vaiheessa on. Ollaan yritetty autella Fiinaa, vuokraemäntää, lumitöissä, kun hän on sentään jo iällä ja tässä on  jalkakäytävää varmaan viitisenkymmentä metriä molempiin suuntiin, kulmatontilla kun ollaan. Eihän hän sitä pysty yksin tekemään, ja onkin sovittu että Olavi auttaa, kun töiltään ehtii, usein aamuisin ennen töihin lähtöä. Olen minäkin autellut, mutta en vaan pääse kovin aikaisin aamulla lasten takia ulos, ja jalkakäytävien pitäisi olla puhtaina lumesta jo aamuvarhaisella

Kaupungille tällainen luminen talvi tulee kalliiksi, kun aurausautoja täytyy pitää edelleen  liikkeessä. 50 miestä on kaupungin palkkalistoilla lumitöissä,  eikä sekään määrä tunnu tällaisena talvena mihinkään riittävän.  Kevään tullen miehet siirtyvät sitten muihin töihin.

(Satakunnan Kansa 25.3.1951)

Näin Tauno Palon ilmielävänä!!!

Voi elämän kevät ja kukkiva nuoruus! Näin tänään Tauno Palon, ihan ilmielävänä, kaupungilla. Tiesinhän minä tietysti, että Porissa on teatteripäivät, eihän sitä ole voinut olla huomaamatta, mutta ei minulle silti tullut edes mieleen, että itse Tauno Palo tulisi vastaan. Ja vielä yhdessä Tarmo Mannin, Matti Raninin ja Ritva Arvelon kanssa. Kyllä Tauno Palo on sitten charmikas mies, luonnossakin, ei 
vain elokuvissa, melkein vain paranee vanhetessaan; taitaa olla jo yli 40-vuotias. 

Tauno Palo oli täällä tietenkin Kansallisteatterin mukana, sillä heillä on tänään uuden kotimaisen uutuusnäytelmän Verisynti esitys. Aika synkkä nimi, mutta olisihan se ollut hienoa nähdä tähdet teatterin lavalla.

(Satakunnan Kansa 21.3.1951, 22.3.1951)

Koiravaljakkoajelulla

Näin eilen torilla Ekluntin Mirkun ja tuli puheeksi, että Porin Palveluskoiraharrastajat ovat järjestäneet torilla koiravaljakkoajeluita lapsille jo muutamana sunnuntaina. Se kuulosti niin hauskalta, varsinkin kun Tuula tykkää niin kovasti koirista. Niinpä mekin lähdimme lasten kanssa tänään torille. Emmekä tosiaan olleet ainoita, aikamoinen jono oli muitakin halukkaita. Onneksi lapset olivat niin innoissaan ja jännittyneitä, ettei jonottaminen yhtään haitannut. Pentille tosin riitti jo koirien näkeminen ja hän heilutteli käsiään ja suorastaan kiljui riemusta aina, kun valjakko tuli lähelle. 

Lopun iltaa lapset sitten puhuivatkin vain koirista. Tai no Pentillä ei nyt oikein vielä voi puheesta puhua, mutta kyllä hän minusta ihan selvästi yritti sanoa hau hau!

(Satakunnan Kansa 17.3.1951)