On se hieno keksintö tämä lapsilisä ja tarpeen, aina sitä maksupäivää odottaa. Varsinkin
kun sitä korotettiin tammikuun alusta 750 markasta 900 markkaan
kuukaudessa ja vielä helmikuun alusta 1000 markkaan kuukaudessa
lasta kohden. Eli ensimmäiseltä vuosineljännekseltä kokonaista 2900
markkaa!
Silti täytyy silti tarkkaan miettiä, mihin sen rahan laittaa. Tuula tarvitsisi uuden takin, mutta taidan ommella sen kyllä itse. Liisa nimittäin antoi vanhan takkinsa, kun tiesi, että minulla on tuo hyvä, uskollinen singerini. Enkä minä mikään huono ompelijakaan ole. Se takki oli jo aika kulunut pyllyn kohdalta ja hihan suista jostain kohdista, mutta kyllähän siitä vielä lapselle saa tehtyä hyvän takin ja samasta kankaasta riittää vielä hameeseen. Siinä säästää melkoisesti.
(Satakunnan Kansa 1.4.1951)
Korsmanin talossa rouva Kaarina Korsman pyörittää nelihenkisen perheen arkea vuonna 1951. Päiväkirja kertoo porilaisen kotirouvan elämästä aikana, jolloin kahvi oli kortilla ja oli hyvä osata parsia näkymättömästi.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lapsilisä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lapsilisä. Näytä kaikki tekstit
lauantai 1. huhtikuuta 2017
sunnuntai 3. heinäkuuta 2016
Heinäkuun lapsilisät
Ah, heinäkuu ja lapsilisät! On se kyllä hieno keksintö, ja meille kuulemma Ruotsista tullut. Niitä alettiin maksaa, kun Tuula oli jo toisella vuodella, taisi olla loppuvuodesta 1948, mutta hyvä niin ja ne ovat kyllä tarpeeseen tulleet. Aina sitä jokaisen lapsilisän maksukuukautta odottaa, kun aina on jotain tarpeita lapsille.
Pentin synnyttyä oli vähän vaikea ymmärtää, että milloin sitä oikein maksetaan, kun toiset lapset saivat lapsilisää jo toisella kuukaudellaan, ja Pentti oli jo neljännellä kuulla, ennen sai sitä. Mutta kun hän oli sattunut syntymään "väärässä" kuussa. Vaikka me tietysti veimme Pentin kasteelle nykyaikaiseen tapaan nopeasti, koska lapsilisää aletaan maksaa vasta kastamisen jälkeen. Pappi kertoikin, että nykyään ei kasteelle enää tuoda käveleviä lapsia, koska jos lasta ei ole kastettu puolivuotiaaseen mennessä, ei hän saa lainkaan lapsilisää!
Niin siis se lapsilisän maksu. Sitä maksetaan neljännesvuosittain ja aina vuosineljänneksen keskimmäisessä kuussa. Ja jos lapsi on syntynyt vuosineljänneksen viimeisessä kuussa, saa hän lapsilisän jo seuraavan neljänneksen keskimmäisessä kuussa. Mutta jos syntyykin vuosineljänneksen ensimmäisessä kuussa, saa lapsilisää vasta seuraavan vuosineljänneksen keskimmäisessä kuussa. Eli jos syntyy joulukuussa, vaikka ihan viimeinen päivä, saa lapsilisää jo seuraavassa vuosineljänneksessä eli helmikuussa, mutta jos syntyy tammikuussa, niin vasta toukokuussa.
Niin että olisihan se hyvä, jos lapsen syntymän pystyisi ajoittamaan niin, että lapsi syntyy aina vuosineljänneksen viimeisessä kuussa eli joko maaliskuussa, kesäkuussa, syyskuussa tai joulukuussa, mutta sitä kun ei voi niin vaan suunnitella, ja siksi se Penttikin ehti neljännelle kuulle. Mutta en minä valita, ei voi olla kuin kiitollinen tästä tavasta.
(Naisten maailma N:o 10 * 1954)
Pentin synnyttyä oli vähän vaikea ymmärtää, että milloin sitä oikein maksetaan, kun toiset lapset saivat lapsilisää jo toisella kuukaudellaan, ja Pentti oli jo neljännellä kuulla, ennen sai sitä. Mutta kun hän oli sattunut syntymään "väärässä" kuussa. Vaikka me tietysti veimme Pentin kasteelle nykyaikaiseen tapaan nopeasti, koska lapsilisää aletaan maksaa vasta kastamisen jälkeen. Pappi kertoikin, että nykyään ei kasteelle enää tuoda käveleviä lapsia, koska jos lasta ei ole kastettu puolivuotiaaseen mennessä, ei hän saa lainkaan lapsilisää!
Niin siis se lapsilisän maksu. Sitä maksetaan neljännesvuosittain ja aina vuosineljänneksen keskimmäisessä kuussa. Ja jos lapsi on syntynyt vuosineljänneksen viimeisessä kuussa, saa hän lapsilisän jo seuraavan neljänneksen keskimmäisessä kuussa. Mutta jos syntyykin vuosineljänneksen ensimmäisessä kuussa, saa lapsilisää vasta seuraavan vuosineljänneksen keskimmäisessä kuussa. Eli jos syntyy joulukuussa, vaikka ihan viimeinen päivä, saa lapsilisää jo seuraavassa vuosineljänneksessä eli helmikuussa, mutta jos syntyy tammikuussa, niin vasta toukokuussa.
Niin että olisihan se hyvä, jos lapsen syntymän pystyisi ajoittamaan niin, että lapsi syntyy aina vuosineljänneksen viimeisessä kuussa eli joko maaliskuussa, kesäkuussa, syyskuussa tai joulukuussa, mutta sitä kun ei voi niin vaan suunnitella, ja siksi se Penttikin ehti neljännelle kuulle. Mutta en minä valita, ei voi olla kuin kiitollinen tästä tavasta.
(Naisten maailma N:o 10 * 1954)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)