perjantai 26. elokuuta 2016

Tukkilautat Kokemäenjoella

Ei ihme, että minusta on tuntunut, että tänä kesänä olisi Kokemäenjoessa seilannut enemmän  tukkilauttoja kuin ennen, sillä se ei ollut näköjään pelkkää luuloa, vaan tosiaan, uitettava määrä on ollut 10 prosenttia viime kesää suurempi. Vielä menee silti kuukauden verran, ennen kuin kaikki lautat  ovat päässeet perille joko sahoille tai Kivinin niputuspaikalle.  
(Satakunnan Kansa 26.8.1951)

Kuva: Satakunnan Museon kokoelmat

tiistai 9. elokuuta 2016

Heinäpouta

Onneksi on ollut näin hienot säät, on saatu heinää hyvin korjattua. Helteiden on luvattu jatkuvankin, vaikka ei sitä heinäpellolla kyllä mitään helteitä kaivata, mutta parempi helle kuin jatkuva sade. Tosin nyt alkaa kyllä jo olla liiankin kuivaa. Hevostorilla nurmi on jo alkanut kuivuuttaan kellastua ja leikkipuistossa hiekka pöllyää. 

Saas nähdä, ehdimmekö me lainkaan heinäpellolle ennen kuin kaikki on jo korjattu. Olavilla alkoi eilen loma ja nyt olemme ihan kohta lähdössä linkkarilla Olavin kotopuoleen, Merikarvialle. Tarkoitus oli osallistua heinän korjuuseen, Tuulakin on jo innolla odottanut pääsevänsä mukaan töihin, laittamaan heinäseipäisiin tappeja! Hikistä hommaahan se heinänkorjuu on, mutta on siellä hienoja hetkiäkin. Kuten silloin kuin vanha emäntä tulee kaffepannun ja tuoreen kakon kanssa pellon syrjään ja saadaan pitää kaffetauko. 
(Kuva: Yksityiskokoelma)

tiistai 2. elokuuta 2016

Suruhetki Porin sillalla

Eilen oli sen  marraskuussa Porin avoinaiselta sillalta jokeen ajaneessa autossa olleen rouvan ruumiinsiunaus. Rouvaa ei ole koskaan löydetty, joten siunaus toimitettiin  murhenäytelmän tapahtumapaikalla sillan pielessä. Se oli kamala juttu. Kovaa vauhtia auto varmaan on ajanut, eihän sitä muuten onnistu ajamaan jokeen, kun silta on auki. Eivätkä ne ajokelitkään marraskuussa niin häävejä olleet. 

(Satakunnan Kansa 2.8.1951)