torstai 7. joulukuuta 2017

Rankkasadetta itsenäisyyspäivänä

Eilen vietettiin Suomen 34. itsenäisyyspäivää. Eihän sitä täällä Porissa mitenkään ihmeellisesti juhlita, ainakaan kotioloissa. Kynttilöitä jotkut sytyttää illalla ikkunoille, mutta eihän me Pentin takia voitu,  nyt kun on just oppinut kävelemään, ja kyllä Tuulaakin kynttilät ja tulitikut kiinnostaa vähän turhan paljon.

Sankarihaudoilla olisi ehkä voitu käydä, siellä lepää kuitenkin pari Olavin asetoveria,  mutta kun oli niin kamala sää, vesisadetta ja rankkaa tuulta, niin ei me lähdetty seppeleenlaskua katsomaan. 

Olisihan Teatterilla tietysti ollut itsenäisyysjuhlat, jossa esiintyi satoihin nouseva joukko soittajia, laulajia ja muita ohjelmansuorittajia. Eihän tällaiset tavalliset ihmiset, pienten lasten vanhemmat viidennestä osasta, tuollaisissa juhlissa tietysti käy, eihän meillä olisi edes sellaisia vaatteita.  Mutta aika kummalliselta kuulosti, että salissa oli ollut paljon tyhjiä paikkoja, eikä edes kaupungin johdon, virkavallan, kirkon tai virkamiehistön edustajia ollut saapunut paikalle. 

Helsingissähän ne isot juhlat pidetään. Linnassa oli ollut suuri vastaanotto, 1800 vierasta, jotka kaikki kätteli presidentti Paasikivi vaimoineen. Mahtaa heillä olla kädet hellinä! Vanha presidentti Ståhlbergkin oli kuulemma ollut paikalla. 

Niin ja näkyyhän juhla Helsingissä muutenkin ihan toisin, kun ajattelee vaikka sitä ylioppilaiden suurta soihtukulkuetta kaupungin halki Suurtorille. On se varmaan komea näky, kun valtava määrä nuoria valkolakkisia roihuavine soihtuineen täyttää kadut!

 (Satakunnan Kansa 7.12.1951)