Mansikoita hyvin, omenoita huonosti, vadelmat matoisia

Eipä näytä tulevan tänä vuonna paljon omenoita, kaiketi alkukesän kuivuus ja kukinta-aikaan sattunut halla ovat tässä meidän suojaisella pihallakin vikuuttaneet puita. Jatkuva kuivuus ei ole parantanut asiaa. Viinimarjoja sentään kuuluu tulevan kohtuullisesti, mutta vadelmia taas ei ja vähissäkin vatuissa on tänä vuonna tavattomasti matoja. Toivottavasti Olavin kotona marjasato lupaa hyvää, saadaan keitettyä lapsille talven mehut!

Torilla oli nyt paljon mansikoita, jotka olivat myös melko halpoja, 60 markkaa (1,94 €) litralta. Melkein kaikilla oli sama hinta, paitsi jossain ihan laatumarjoissa 70 markkaa litralta. Niin ja ensimmäisiä mustikoitakin oli jo myynnissä, mutta hinta oli vielä siellä 80-90 markan (2,58 - 2,91 €) tienoilla. 

(Satakunnan Kansa 8.8.1951)

Happamia, sanoi Tuula

Nyt on punaiset viinimarjat korjattu talteen! Keitin ne eilen mehuksi, vaikka Tuula ei oikein pidä sen mausta. Ihmekö tuo, onhan se hapanta. Mutta ei minulla nyt ollut mahdollisuutta lisätä sokerinkaan määrää. Voi kun saisin taas Impiltä vadelmamehua. Sitä kun sekoittaa viinimarjamehun sekaan, niin maistuu Tuulallekin. Vadelmissa on muutoin enemmän C-vitamiiniakin kuin viinimarjoissa, joten sekin puoltaa vadelmien käyttöä. 

Pentti pitää kovasti vadelmasoseesta, jota Impi meille viime syksynä toi. Hän oli sen niin hyvin tehnyt, käyttänyt reilummin bentsoehappoista natronia, että se säilyy kuistin kylmäkonttuurissa yhtä hyvin kuin kellarissakin. Vadelmasose on lapsille oikein sopiva vitamiiniruoka. Sekoitan sitä lasten polentapuuroon ja joskus olemme syöneet sitä pannukakun kanssa. Meillä ei ole vadelmapensaita, joten täytyy toivoa että Impi taas muistaa meitä.