Kun on näin kaunis ilma, niin mennään varmaan illalla katsomaan Porin Pallotovereiden peliä raumalaisia Iiroja vastaan, kun peli on tuossa ihan lähellä Herralahden kentällä.
(Satakunnan Kansa 18.7.1951)
Korsmanin talossa rouva Kaarina Korsman pyörittää nelihenkisen perheen arkea vuonna 1951. Päiväkirja kertoo porilaisen kotirouvan elämästä aikana, jolloin kahvi oli kortilla ja oli hyvä osata parsia näkymättömästi.
perjantai 18. heinäkuuta 2014
torstai 17. heinäkuuta 2014
Poria filmataan
Näin eilen kaupungilla elokuvaajia Raatihuoneen puistossa kuvaamassa Poria ja ihmettelin, että mistä oikein on kyse. Mutta tämän päivän lehdestähän se selvisi eli kyseessä on Fennada Filmi, joka Porin kaupungin tilauksesta on tekemässä kaupunkia esittelevän lyhytelokuvan. Se oli aika jännittävän näköistä, se elokuvaaminen, oli kameroita ja miehiä ja varjostimia ja heijastimia ja kaikenlaista, mitä ei lainkaan ymmärtäisi tarvittavan. Täytyy kyllä sitten yrittää päästä elokuviin, kun se syksyllä valmistuu ja esitetään ulkolaisten ensi-iltaelokuvien yhteydessä.
keskiviikko 16. heinäkuuta 2014
Tuulalle uimapuku
Kun kesä nyt vihdoinkin alkoi, kävimme ostamassa Tuulalle uimapuvun Satakunnan Urheiluliikkeestä Itäpuistosta. Se oli lemmikinsininen ja siinä on sievä fralla pepun päällä. Isohan se vähän on, mutta kun laittaa olkaimet ristiin, niin se pysyy kyllä hyvin päällä.
Päätimme lähteä Kirjurin "Rivieralle" testaamaan uuden uimapuvun toimivuutta, kun oli niin nätti ilma. Yli mentiin lossilla, ja kuten aina, Taavi Koskinen oli ohjaimissa valkoinen laivurin lakki päässään. Kun lautta oli lähdössä, kilisti Taavi ensin kelloa ja sanoi sitten, että "lautta lähte". Lapsista se oli hassua. Lapsista myös se oli jännittävää, kun lautan lähdettyä rahastaja kiersi mustan ison laukkunsa kanssa keräämässä maksut.
Lautalla oli kyydissa paljon lapsia, mukilalaisia ja uimakoululaisia, mutta paljon oli muutakin väkeä ja rannassa uimareita. Tuula meni jo rohkeasti veteen ja ui käsipohjaa ja Pentti istui rantavedessä, polskutteli ja kikatti. Paluumatkan sainkin sitten kantaa molemmat nukahtaneet lapset kotiin, huh. Sen jälkeen maistui kahvi.
(http://www.porikesakamera.blogspot.fi)
Päätimme lähteä Kirjurin "Rivieralle" testaamaan uuden uimapuvun toimivuutta, kun oli niin nätti ilma. Yli mentiin lossilla, ja kuten aina, Taavi Koskinen oli ohjaimissa valkoinen laivurin lakki päässään. Kun lautta oli lähdössä, kilisti Taavi ensin kelloa ja sanoi sitten, että "lautta lähte". Lapsista se oli hassua. Lapsista myös se oli jännittävää, kun lautan lähdettyä rahastaja kiersi mustan ison laukkunsa kanssa keräämässä maksut.
Lautalla oli kyydissa paljon lapsia, mukilalaisia ja uimakoululaisia, mutta paljon oli muutakin väkeä ja rannassa uimareita. Tuula meni jo rohkeasti veteen ja ui käsipohjaa ja Pentti istui rantavedessä, polskutteli ja kikatti. Paluumatkan sainkin sitten kantaa molemmat nukahtaneet lapset kotiin, huh. Sen jälkeen maistui kahvi.
(http://www.porikesakamera.blogspot.fi)
tiistai 15. heinäkuuta 2014
Lopultakin tuli kunnon kesä
Ihanaa, kesä on vihdoinkin tullut, ja heinäkuun helteet. Aina tähän saakka on saanut odottaa kesän tuloa. En muista yhtä koleaa kesää koskaan. Uimarannoilla on ollut melkeinpä tyhjää eikä veteen uskaltautuneet kai muut kuin avantouimarit. Ei kaduilla sentään turkkeja ole näkynyt, mutta ei kyllä hellevaatteitakaan.
Vasta eilen sain uudistettua uuden kesämekkoni, joka olikin ihanan vilpoisa, tähän saakka ei ole tarjennut. Jokusen miehen näin kulkevan jopa ilman paitaa, vain housunkannattimet olkapäillä. Se ei ollut kaunis näky, mutta kyllä näin viileän kesän jälkeen on se hyväksyttävä, että miehet riisuvat pikkutakkinsa käsivarrelleen.
(Satakunnan Kansa 15.7.1951)
Vasta eilen sain uudistettua uuden kesämekkoni, joka olikin ihanan vilpoisa, tähän saakka ei ole tarjennut. Jokusen miehen näin kulkevan jopa ilman paitaa, vain housunkannattimet olkapäillä. Se ei ollut kaunis näky, mutta kyllä näin viileän kesän jälkeen on se hyväksyttävä, että miehet riisuvat pikkutakkinsa käsivarrelleen.
(Satakunnan Kansa 15.7.1951)
maanantai 14. heinäkuuta 2014
Kesän ensimmäiset marjat torilla
Kävin aamulla torilla kyselemässä halkojen hintoja, sillä pian pitää jo saada klapit alustaan. Kyllä asiasta on jo puhuttu, mutta kun Olavilla on loma vasta elokuun alussa, kaksi viikkoa, niin päätettiin jättää halkojen pilkkominen klapeiksi siihen. Kunnon koivuhalot maksoivat 1500 mk kuutio (50 €) , ripahalot vain 900 mk (30 €). Koivulla lämmittää kyllä hyvin, mutta täytyy nyt vielä kysellä.
Torille oli tullut jo ensimmäiset marjat. Mansikka oli kyllä kallista, vaikka eilisestä 500 markasta (16,70 €) hinta oli laskenut jo 400 markkaan (13,40 €). Kahvikupillisen mustikoita olisi saanut 40 markalla (1,35 €), litran karviaisia 60 markalla (2 €). Vielä en raaskinut marjoja ostaa, täytyy odotella hintojen laskemista.
(Satakunnan Kansa 14.7.1951)
Torille oli tullut jo ensimmäiset marjat. Mansikka oli kyllä kallista, vaikka eilisestä 500 markasta (16,70 €) hinta oli laskenut jo 400 markkaan (13,40 €). Kahvikupillisen mustikoita olisi saanut 40 markalla (1,35 €), litran karviaisia 60 markalla (2 €). Vielä en raaskinut marjoja ostaa, täytyy odotella hintojen laskemista.
(Satakunnan Kansa 14.7.1951)
perjantai 11. heinäkuuta 2014
Kesälukemista
Täytyykin käydä kirjastossa lainaamassa kesälukemista. Lehdessä oli juttu, kuinka toimittaja oli käynyt kirjastossa kysymässä, mitä lomalaiset lukevat. Kuulemma suosikkeja ovat edelleen Mika Waltari,
iki-ihana Tuulen viemää ja Dumas. Tietysti myös Louis Bromfieldia
lainataan paljon, varsinkin uutta Bombayn yö´tä. Niin ja erilaisia
kesäisiä harrastuskirjoja, kuten kananhoitoa ja puutarhaviljelystä
käsitteleviä kirjoja.
Kirjastossa on aina niin tunnelmallista käydä, ne narisevat portaat ja se tuoksu. Vaikka eihän minulla lukemiseen paljon aikaa jää, kun on pienet lapset ja huusholli, mutta voihan sitä ainakin haaveilla "vetäytymisestä verkkomattoon Dorothy Sayersin salapoliisien pariin".
(Kuva Satakunnan Museon kokoelmat; Satakunnan Kansa 11.7.1951)
Kirjastossa on aina niin tunnelmallista käydä, ne narisevat portaat ja se tuoksu. Vaikka eihän minulla lukemiseen paljon aikaa jää, kun on pienet lapset ja huusholli, mutta voihan sitä ainakin haaveilla "vetäytymisestä verkkomattoon Dorothy Sayersin salapoliisien pariin".
(Kuva Satakunnan Museon kokoelmat; Satakunnan Kansa 11.7.1951)
lauantai 5. heinäkuuta 2014
Satakunnasta eduskuntaan kolme naista ja 12 miestä
Vain kolme naista Satakunnasta eduskuntaan! Naisista korkeimman äänisaaliin sai oman puolueensa ääniharava, kommunistien Irma Torvi (6083 ääntä). Myös kokoomuksen ääniharava oli nainen, Kyllikki Pohjola (5783 ääntä), mutta sosialidemokraattien Laura Brander-Wallin (4703 ääntä) oli vasta neljäs oman puolueensa äänimäärissä. Maalaisliitosta ei täältä valittu yhtään naista eduskuntaan.
Minä äänestin sitten tällä kertaa naista ja hienoa, oma ehdokkaani pääsi läpi. En kyllä kerro, ketä äänestin.
(Satakunnan Kansa 5.7.1951)
Minä äänestin sitten tällä kertaa naista ja hienoa, oma ehdokkaani pääsi läpi. En kyllä kerro, ketä äänestin.
(Satakunnan Kansa 5.7.1951)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

