Lopultakin heinäkuun helteet

Kyllä on tänä vuonna saanut kesää odottaa, nyt ei parane valittaa kuumuutta. Ei ole väki tarjennut hiekkarannoille ja uudet helleasut ovat saaneet roikkua kaapissa. Mutta tänään on toisin. Miehet malttoivat riisua pikkutakkinsa ja kääriä paidanhihat ja jotkut olivat jopa riisuneet paitansakin. Naisilla oli värikkäitä kesämekkoja - niin myös minulla! Voi kun tuntui ihanalta kaiken palelemisen jälkeen nauttia kesästä sellaisena, kuin se on parhaimmillaan. Taisi olla ensimmäinen päivä tänä kesänä, kun jäätelö teki hyvin kauppansa.  

(Satakunnan Kansa 15.7.1951)

Jäätelömyyjiä Hevostorin (Sibeliuksen puiston) kaakkoiskulmalla 1950-luvun alkupuolella. Kuva Satakunnan Museon kokoelmat

Hauskoja muisteluksia jäätelön ostosta Porin puolen kansakoulukisoisssa 1948

Ollaan oltu nyt täällä Merikarvialla jo kohta viikko, käyty marjassa, uimassa ja nautittu puhtaasta maalaisilmasta. Löysin hyvän mustikkapaikankin, vaikka niitä tavallisissa paikoissa ei olekaan, kun oli niin kylmä alkukesä ja nyt sitten on ollut, vaikkakin helteistä, niin kuivaa.

Meillä tuli yhtenä ehtoona puheeksi ne kolmen vuoden takaiset Porin seudun kansakoulukisat. Täältä mailtakin lähti Poriin paljon koululuokkia, mikä oli tietysti lapsille suuri asia, koska eihän täältä usein kaupungissa käydä, eivätkä ainakaan lapset. Joten kaikenlaisia kommeluksia sattui monelle.  

Kun kaupunkiin lähdettiin, jotkut lapset saivat jopa hiukan taskurahaa mukaan. Eräs Anna oli myös saanut taskurahaa ja päättänyt ostaa jäätelöpuikon. Anna oli kyllä jo aiemmin saanut jäätelöä, kun oli päässyt kyläilemään Hilma-tädin luokse Turkuun, jäätelöä ja reksattuja omenoita. Porissa Anna osti saman tien kaksi jäätelöpuikkoa ja laittoi toisen kassiin syödäkseen sen myöhemmin. Onneksi oli kuitenkin laittanut puikon kassissa olevaan emalimukiin. Pettymys oli ollut suuri, kun Anna sitten oli aikonut syödä sen toisen puikon. 

Samanlainen hassu tapaus oli sattunut Simollekin. Heitä oli ollut kolme poikaa, jotka olivat kävelleet sisälle ensimmäiseen kauppaan. Heistä pienin oli rehvakkaasti tilannut "joka jannulle jäätelöt".  Myyjä oli sitten, ihan ystävälliseti, vastannut, että "voi kuulkaa pojat, kun tämä on kangaskauppa". Pojat olivat menneet jäätelöostoksille Nuikkisen kangaskauppaan.