Kesäkeittoa ja rabarberikeittoa

Tänään laitankin päivälliseksi kesäkeittoa. Muita vihanneksia ja juureksia on jo ollut torilla myynnissä, mutta tänään sinne oli tullut myös kukkakaalia. Mikä sen parempi kesäruoka tällaisena lämpimänä ja kauniina kesäpäivänä. Olavikin pitää siitä, vaikka se nyt ei niin miehistä ruokaa olekaan. 

Jälkiruuaksi teen rabarberikiisseliä - sain naapurista Forselleilta komeita rabarberinvarsia. Greddaa on vielä vähän jäljellä juhannukselta, teen siitä kiisselin kanssa kermamaitoa.

 (Koskimies Helmi, Somersalo Eeva: Keittotaito koteja ja kouluja varten. Kuudes painos, 1937; Satakunnan Kansa 25.6.1951)

Tomaattikastike

Kokeilin tänään Satakunnan Kansassa ollutta tomaattikastikkeen reseptiä, sitä kun pitäisi voida syödä vähän runsaamminkin, vaikka ei kaikkein hoikimpien joukkoon kuuluisikaan. Näin keväällä saa jo alkaa vähentää vaatetusta, joten on pakko vähän katsoa, mitä suuhunsa laittaa. Kokeilin nimittäin sitä viime kesäistä uutta kokohamettani, eikä se mennyt vyötäröstä kiinni! Huh!

Tomaattikastike
kiehauta 4 dl lihalientä tai lihalientä ja maitoa, joka on maustetta 2-3 ruokalusikallisella tomaattisosetta. Mausta suolalla, sokerilla ja valkopippurilla.Sekoita tilkkaseen vettä 2 ruokalusikallista jauhoja ja vatkaa tämä edellisen joukkoon. Anna kiehahtaa muutama minuutti, lisää nokare voita tai margariinia, niin kastike on valmiina. 

Tomaattisoseen kanssa kastike oli ainakin maukasta ja kelpasi Olavillekin keitetyn kalan kanssa. Samaa reseptiä voi soveltaa vaihtamalla tomaattisoseen piparjuureen (maun mukaan), curryyn (1-2 tl,  sekoitetaan tilkkaan vettä ja lisätään 1 rkl:een  kermaa sekoitettu munankeltuainen) tai kurkkuun (1,5 - 2 rkl hienonnettua kurkkua ja  1 rkl:een  kermaa sekoitettu munankeltuainen). Munankeltuaisen kanssa pitää olla tarkkana, ettei kastike sen lisäämisen jälkeen enää kiehahda.

Torilla

Olipas torilla tänään jo melkoinen kukkien runsaus ja kalakauppiaitakin oli paljon liikkeellä. Ostin kilon norsseja ja paistoin päivälliseksi. Ai että oli hyvää, vaikka itse sanonkin.

Suomi-makkaraa

Pannukakko

Meille on huomenna tulossa ihmisiä iltapäiväkaffeelle, vähän vanhempaa väkee. Meidän uuni ei paista kunnolla lonkaa, joten ajattelin tehdä ihan vaan kaffeen kanssa pannukakkoo. Sen kanssa omenahilloo, tein viime syksynä ja sitä on vielä jäänyt.

Täytyy tarkastaa, että kaikkea on, niin saan heti aamusti pannukakun uuniin. Yhteen pellilliseen menee: 

• reilu puol litraa kunnon maitoo (ei mitään pluttanaa)
• loraus piimää tai hapanta kermaa
• trippu suolaa
• hiukka sokerii
• pari munaa
• vehnäjauhoo 
• vähä ohrajauhoo
• vähä voita

Torilla

Kävin tänään torilla, jossa oli talviseksi toripäiväksi paljon väkeä. Myyjiäkin oli paljon, varsinkin maalaispuolta. Perunoita, juureksia, jauhoja ja ryynejä oli tarjolla runsaasti. Viime aikoina on näin lauantaisin ollut tarjolla, paitsi maalaisia ohrakakkoja, myös pikkuleipiä, sokerikakkuja ja vehnäleipää.  Osa leivonnaisista oli kauniisti paistuneita, mutta osa oli kyllä melkoisen huonosti kypsyneitä ja likilaskuisia!
 
Myyntiin oli tuotu myös monenlaisia kotiteollisuuden tuotteita, oli kudonnaisia, koreja ja soikkoja. Kukkamyyjillä oli ihanan heleitä tulppaaneita, narsisseja ja cyklaameja.  

Ei vieläkään kahvia

Kahvia saa näköjään edelleen odottaa, sillä sen jakelu alkaa ostokorteilla vasta helmikuun lopussa. Ilmeisesti sitä kuitenkin on joillain kauppiailla, sillä kauppa- ja teollisuusministeriö kieltää kauppiaita luovuttamasta kahvia millään ehdoilla ennen jakelukauden alkamista. Ainakaan Linnainmaalla ei kahvia ole, eikä edes vastiketta, mutta teetä kuulemma on ja sitä myydään valtavasti.

Sokeria sentään saisi ensi kuussa yleisostokortilla S59, S62 ja S65 500 g kullakin eli yhteensä 1,5 kg.  Margariinia saa yleisostokortilla K38 250 g.  Ei taideta ostokorttien leikkaamisesta koskaan päästä eroon!

Lanttuloora

Sain Hillalta maistuvan lanttulooran reseptin:

1,5 - 2 kg keitettyjä lanttuja
lantun keitinvettä
kermaa
korppujauhoja
2 kananmunaa
siirappia maun mukaan
suolaa maun mukaan 
kardemummaa maun mukaan

pinnalle kanelia ja korppujauhoja

Kaarinan nimipäivät

Eilen oli Kaarinan nimipäivä ja meillä oli oikein kunnon nimipäiväkestit. Mirja tuli kaffeelle ja Olavin sisko Merikarvialta ja muutama muukin tuttava. Olin laittanut oikein komean kahvipöydän. Hyviä ohjeita löysin Fiina-emännän lainaamasta Kotilieden Neuvokista. Tein kakkovoileipiä, oikein kahta sorttia, ja vielä koristeltuja. Juustovoileivässä oli salaattia ja lauantaimakkaraleivissä päällä persiljaa. Näytti somalta. Sitten leivoin munariisipasteijoita (ajatella, sain riisiä, ja siitä riittää vielä jouluksikin), lonkaa ja vielä tein unelmatortunkin. Kahvipöydässä näytti jo melkein samanlaiselta kuin ennen sotia. Tuula ja Pentti eivät kumpikaan ole paljon herkkuja saaneet, pulaa kun on ollut vähän kaikesta, joten lapsilla oli aivan silmät ymmyrkäisinä. 

Eihän meillä yleensä ole tuommoisia sortteja pöydässä, mutta olin tullut syyskuun lopussa hamstranneeksi voita, kun oli se huhu voin hinnan noususta lokakuun alussa. Moni jäi vallan ilman voita ja siksi voi menikin sitten taas kortille. Meillä on voita siitä asti riittänyt, mutta kun kellari on niin lämmin, ei se olisi enää jouluun saakka kestänyt. 

Pasteijat  (90:-)                                  
I: 250 g voita +   250 g vehnäjauhoja   
II: vettä                                                    
Täyte   125 g riisiä  + 2 munaa              

Unelmatorttu (200:-)
I: 6 munaa + 2,5 dl sokeria
II:100 g perunajauhoja + 3 tl leivinjauhetta  
Täyte: 200 g voita + 100 g sokeria  +  2  munaa  +  2-3 tl vahvaa kahvia

Herkkuja kauppoihin

Tämän päivän Satakunnan Kansassa oli sitten hieno uutinen: tämän joulun joulupuuro on turvattu. Jouluksi saadaan kortilla ostettua ainakin 500 gramman riisiannos henkeä kohti, ehkä enemmänkin.  Hedelmiäkin on jouluksi tulossa, ainakin appelsiineja, sitruunoita, luumuja ja rusinoita. 

Riisiä ei ole pitkään aikaan ollutkaan saatavilla. Vielä jos saataisiin rusinoita rusinasoppaan. Täytyy Olavin kanssa puhua, olisikohan meillä varaa ostaa Tuulalle ja Pentille joululahjaksi edes yksi appelsiini, he kun eivät ole moista etelän hedelmää vielä koskaan nähneet.

Alkaakohan paremmat ajat koittaa? Eilen leivoin nimittäin omenapiirakan. Sillankorvan bensiiniaseman luona rannassa, moottoriveneessä, oli omenanmyyjä  ja  Länsipuistosta sain Aune Stenvallin lihakaupasta kananmunia.  Piirakasta tuli hyvää, vaikka sokeria ei ollutkaan laittaa piirakkaan semmoisia määriä kuin mitä ohjeessa sanottiin. Mutta onhan tässä viime vuosina joutunut pärjäämään vähällä makealla. Onneksi omenat olivat erityisen makeita.

Linnainmaalla oli jo myynnissä herkkupäärynöitäkin, mutta ne maksoivat 180 mk kilo, ei meillä ole sellaiseen varaa. Oli siellä myös amerikkalaista Hubba Hubba -purukumia, mutta hinta 12 mk levy, huh huh.

Suolasilakkaa ja eläviä kuvia

Tähän viikkoon on mahtunut niin aurinkoisia ruskan väreissä hehkuvia kuin lamaannuttavan harmaita sateisiakin päiviä. Torstaina oli kauppatorilla kuhinaa, lokakuiset omena- ja sipulimarkkinat. Tori oli kukkuroillaan tavaraa, mutta ostajia olisi myyjien mielestä varmaan saanut olla enemmän. En ostanut minäkään omenoita enkä puolukoita, hilloja ja muuta on jo tarpeeksi talven varalle. Kaupunginrannassa oli vanhojen aikojen tapaan saaristolaisia myymässä kalastajamallisista moottoriveneistään meren antimia. Ostin useamman kilon suolasilakkaa. Se oli rannassa kolmanneksen halvempaa kuin kauppatorilla, vain 40 markkaa kilolta.

Olimme eilen pitkästä aikaa Olavin kanssa elävissä kuvissa. Kino-Palatsissa oli ensi-illassa elokuvaromanssi Kesäillan valssi. Pääosia esittivät Eeva-Kaarina Volanen ja Leif Wager. He olivat niin kauniita ja Merikannon sävelmät olivat erityisesti Olavin mieleen.

Stenvallin Aune avaa tänään Länsipuistossa uuden liikkeen, jossa myydään maidon ja lihan lisäksi siirtomaatavaraa. Kehuvat kaluston olevan viimeisintä huutoa. Taidan käydä ihan uteliaisuuttani katsomassa. 



Puolukka-aika

Puolukat ovat yksi lempimarjoistani. Niistä voi

helposti valmistaa vaikka maukasta pöytämehua tai hilloa. Helpoin tapa säilyttää marjat, on survoa ne ulkona olevaan puuastiaan. Astia on pidettävä 

koko ajan kylmässä, jotta marjat paleltuisivat ja 

tulisivat siten makeammiksi. Puuastia on 

välttämätön, sillä se ei halkea jäätyessään.

Puolukoita voi myös käyttää muitten hillojen suojana. Kun hillon päälle laitetaan oikein paksu kerros keitettyjä happamia puoloja, suojaa se hillon homeelta ja käymiseltä.

Puolukkahillo sopii mitä parhaiten ruskean kastikkeen sekaan. Erityisesti Olavi pitää siitä oikein kovasti. Puolukkahillo on myös oiva keino saada lapset syömään porkkanoita. Kun puolukkahillon joukkoon raastaa tuoreita porkkanoita, tulee hillo vieläkin makeammaksi ja sekös vasta lapsille maistuukin!

Nyt onkin aika ryhtyä työhön, jotta saan puolukat säilöttyä ja kodin siivottua ennen vieraiden saapumista! Viikonlopusta tuleekin oikein vilkas, kun lauantaina ja sunnuntaina on tulossa paljon vieraita. Kahvipannu taitaa siis porista ahkeraan molempina päivinä. 

Ja kyllä sitä kuulemma muuallakin kaupungissa tapahtuu. Siitä voit lukea lisää täältä.