Mainiot mainokset Reinillä

On Reinin makkaratehtaalla aina sitten mainioita mainoksia. Ne jäävät mieleen paremmin kuin jotkut tavalliset mainokset, niinkuin vaikka Osuusteurastamon, joka kehuu vaan, että hyvää pääsiäismakkaraa. Eli kaipa sitä täytyy mennä hakemaan pääsiäismakkara juuri Reiniltä:

    Pääsiäinen juhlavaksi

    päästä haukkaa makkarasta,

    älä säästä, 

    Reinin nimi laadun tae

    myymälöistä kysy, hae

(Satakunnan Kansa 22.3.1951)

Meidän Pentti ja 98064 muuta lasta syntyi viime vuonna

Kyllä meidän Pentilläkin näköjään tulee olemaan melkoinen määrä koulutovereita, sillä  viime vuonna, kun Pentti syntyi, syntyi Suomeen 98065 lasta. On lapsimäärä silti vähentynyt siitä kun Tuula syntyi (1946), jolloin syntyi 106075 lasta. No, parina seuraavana vuonna syntyi lapsia vieläkin enemmän.

Mitenkä nuo kaikki sodan jälkeen syntyneet lapset oikein mahtuvat kouluihinkaan? Lapset, jotka syntyivät 1939, menivät kouluun syksyllä 1946, jolloin heitä oli noin 78000, mutta lapsia, jotka syntyivät vuonna 1947 ja jotka siis menevät kouluun kolmen vuoden päästä, on 30000 enemmän. Ei ihme, että uusia kouluja rakennetaan. Pari vuotta sitten valmistui Käppärän koulu, joka jo pullistelee oppilaista,  Enäjärvelle valmistuu kai parin vuoden päästä uusi koulu ja Ruosniemestäkin on ollut puhetta.  Tuula ja Pentti, kun he aikanaan kouluun menevät, niin heidän koulunsa on Cygnaeus. Mahtavatko joutua hekin vuorolukuun?

 

Ohhoh mikä hyppy

Oberstdorfissa ovat alkanut kansainvälinen mäkiviikko ja ohhoh mnkälaisen hypyn Suomen Tauno Luiro tänään onkaan tehnyt, 132 metriä. Miten ihmeessä sellaisesta hypystä edes selviää, saati pysyy pystyssä?

Niin se Oberstdorf on siis Saksassa. Kisat alkoivat kyllä jo eilen, mutta kukaan suomalainen ei vielä silloin päässyt hyppäämään, koska miesten sukset eivät ehtineet saapua Hampurista ajoissa. Joten vasta tänään pääsivät miehemme kilpailemaan, ja voittohan sieltä tietenkin sitten tuli. Hienoa Suomi!  

(Satakunnan Kansa 2.3.1951)

Porin sekä Ulvilan ja Kullaan kulkutautisairaalat

Kun nämä talven kulkutautiepidemiat taas jylläävät, on kulkutautisairaaloissa ollut taas potilaita. Porin sairaalahan on siinä Liisankadun ja Länsilinjakadun (nyk.Vapaudenkatu) kulmassa, mutta en tiennyt, että  Ulvilan Haistilassa on kanssa kulkutautisairaala,  viralliselta nimeltään vissiin Ulvilan ja Kullaan kulkutautisairaala, jossa hoidetaan koko läntisen Satakunnan kulkutauteja sairastavat. Viime vuonnakin 119 potilasta: 81 tulirokko-, 19 kurkkumätä-, 5 pikkulavantauti-, 3 tuhkarokko- ja 5 muuta tapausta.  

Nuo kulkutautisairaalat eivät ole kyllä mitään mukavia paikkoja, sinne kun joutuu, niin siellä sitä ollaan eristyksissä, on potilas aikuinen tai lapsi. Ei ennen kuin tauti on voitettu. Ai niin, nyt kun tarkemmin muistelen, niin kertoihan Anni, siis sieltä kotopuolesta naapurin emäntä, että heidän Anna oli ollut kurkkumädän takia sairaalassa. Se oli varmaan sitten tuo Haistilan sairaala. Anni oli jopa mennyt Annaa sairaalaan katsomaan, mutta ei sinne sisälle päässyt, vaan oli vain ikkunan takaa vilkutettava, vaikka tyttö kuinka äitinsä perään itki. Mahtoi se tuntua kamalalta, niin äidistä kuin tytöstäkin, joka ei vieläkään, vaikka muutama vuosi taudista onkin jo kulunut, ole kuulemma ole sitä kokemusta unohtanut. Tärkeintä tietysti on, että sairaus saatiin hoidettua ja Anna pääsi palaamaan terveenä tyttönä kotiin. 

(Satakunnan Kansa 20.2.1951)
 

Influenssaa, tuhkarokkoa ja tulirokkoa liikkeellä

On se ihme, että me ollaan vielä kaikki säästytty taudeilta - täytyy koputtaa puuta - kun influenssa on sentään raivonnut täällä jo joulukuusta alkaen. Porissakin on todettu ainakin 1500 influessatapausta, siis sellaista, joista on jouduttu lääkärin tai terveydenhoitajan pakeille, joten varmaan sairastuneita on paljon enemmän. Onneksi influenssa-aalto on jo talttumassa, kun tauti on  kulkenut jo suurin piirtein läpi koko kaupungin. 

Tulirokkoa sen sijaan on liikkeellä edelleen ja tartuntoja on viime aikoina todettu päivittäin.  Ennenhän se oli paha tauti, mutta sen hoito on nykyään penisilliinillä niin tehokasta, ettei siitä ole seurannut jälkitauteja. 

Tuhkarokko sen sijaan on täällä vasta lisääntymässä. Se on niin kamala tauti ja vaarallinen varsinkin pienille, joten nyt täytyy kyllä olla tarkkana, ettei saada tartuntaa. Vaikka vaikea sitä välttää on, koska tuhkarokko tarttuu jo ennen kuin sairastunut itsekään saa oireita. Eikä sitä nyt lapsia voi kieltää leikkimästä toisten lasten kanssa tai sulkea kokonaan sisälle. Sopii vain toivoa, että tähänkin tautiin keksittäisiin toimiva hoito tai lääke!

(Satakunnan Kansa 13.2.1951) 

Suomen marsalkan elämä sammui

Niinkuin jo eiliset uutiset viittasivat, Mannerheimin tila oli alkanut heikentyä ja viime yönä, puolenyön aikaan hän kuoli. Sveitsin aikaa se tapahtui jo eilisen puolella eli 23.30, mutta Suomessa kello oli jo 00.30 tätä päivää. Hän oli ollut tajuissaan loppuun saakka, sanellut vielä kirjeitä sihteerilleen, kun sydän lakkasi äkkiä toimimasta. 

Radiosta tuli tänään Mannerheimia muistavaa, arvokasta ohjelmaa. Siellä puhuivat presidentti  Paasikivi, pääministeri Urho Kekkonen ja puolustusvoimien komentaja A.Sihvo. Välissä oli tilanteeseen sopivia musiikkiesityksiä. 

Kyllä tämä oli raskas päivä. Istuin radion vieressä suuren osan päivästä. Ihme kyllä, Tuula ja jopa Penttikin aavistivat jotenkin tilanteen, koska he käyttäytyivät niin nätisti. Tuula leikki nukellaan eikä suuttunut Pentille, vaikka tämä välillä vähän yrittikin ottaa nukkea kädestä. Tuula jopa kävi taputtelemassa Penttiä päiväunille! 

(Satakunnan Kansa 27.1.1951, 28.1.1951, 29.1.1951) 

 

Mannerheim toipuu

Mannerheimin tila on lehden tietojen mukaan kohenemassa.  Hänet oli leikattu toissapäivänä, mutta ei oikein ollut tiedossa, että mitä oli leikattu. Kuuluisa syöpälääkäri oli kyllä leikannut, mutta että ei Mannerheimilla kuitenkaan ole syöpää. Kummallista, no ehkä se oli sitten vain epäilys, mutta ainakin hän on toipumassa. 

(Satakunnan Kansa 26.1.1951)