Kesäleikkejä edelleen

Kuiva ja lämmin syksy ovat mahdollistaneet kesäleikkien jatkumisen aina marraskuulle saakka. Tänään oli kyllä jo pikkupakkanen, mutta silti olin tänään Tuulan ja Olavin kanssa raatihuoneen leikkipuistossa ja keinut olivat edelleen paikoillaan. Tai  no ei se puisto ihan raatihuoneen puistossa ole vaan siinä Teatterin ja Hotelli Otavan välisessä kulmassa. 

(Satakunnan Kansa 6.11.1951)

Ennätyksellisen kuiva syksy

Ei ihme, että en muista näin kuivaa syksyä, nyt on jo mennyt yli kaksi kuukautta kunnon sateista. Koko kuukaudessa Helsingin seudulla oli satanut vain 3 mm, eikä meillä täällä varmaan sen enempää ole satanut. Maa on aivan rutikuiva ja pölisee. Jossain päin on silti satanut, eli Lapissa ainakin ja Kuusamossa on ollut jo lumi maassa. Mutta täällä meillä ei ole tarvinnut sontikkaa ottaa esiin!  Onhan se tietysti ollut lasten kanssa helpompaa, kun ei ole tarvinnut kurapyykkiä pestä eikä kuivatella märkiä vaatteita hellan reunalla, mutta kyllä nyt jo sadetta kaipaisi.


(Satakunnan Kansa 2.11.1951)

Inarissa jo rekikeli

Inarissa ja Utsjoella satoi eilen jo niin paljon lunta, että tuli rekikeli. Tänne meille luvataan sentään jo syyssateita. Ei sadetta yleensä niin odota, mutta kun nyt on ollut niin mahdottoman kuivaa, että ihmisiltä alkaa loppua vesi kaivoista ja maa on kuivaa ja pölisee.

Kuiva syksy

Tämä syksy on kyllä ollut poikkeuksellisen kuiva, vettä ei ole tullut oikein yhtään. No eilen nyt ripsautti, mutta ei se mitään kastellut. Kaivot alkavat monilla olla tyhjinä ja kerrotaan, että Hinnerjoella ei enää voi edes saunoa, kun saunoihin ei riitä kylpyvettä. Niin pahaksi on vesipula mennyt, että Liinaharjassa oli pihalla olleesta vesitankista varastettu 500 litraa vettä. On tämä maailma mallillaan, kun vettäkin varastetaan.

Ihania syyshattuja

Voi kun olisi varaa ostaa uusi syyshattu. Kävelin tänään kaupungilla ja ikkunoissa oli toinen toistaan kauniimpia hattuja. Sallakivellä, Antinkatu 11:ssä, oli ehkä parhaat, mutta kävin minä Liisa Keskimäelläkin, siellä kun myydään kaikki hatut pois. Mutta ei siellä ollut enää paljon jäljellä ja kaikki ruskeat hatut oli jo myyty. 

Tietenkin kävin myös Aili Järven Muotiliikkeessä, sehän on ihan tässä vieressä. Aili Järven muotiliike oli kuulemma aikaisemmin tässä meidän pihapiirissä, tontin kulmalla, josta se sitten muutti tuohon tornitaloon Armfeltinkadun ja Varvinkadun kulmaan. 

Mutta en minä nyt ainakaan vielä ostanut hattua, kun täytyy ostaa lapsille syyskengät ja Olavikin tarvitsisi uuden berberin. Ehkä minä taidankin tänä vuonna vain muodistaa vanhan hattuni, hattukoristeet tulevat kuitenkin niin paljon halvemmaksi kuin uusi hattu.

Syksyn satoa

Tänä vuonna syyskuun alku on kyllä ollut poikkeuksellisen lämmin. Ensimmäisenä päivänä tätä kuuta oli täällä Porissa 28 astetta lämmintä, mikä on kuulemma Porin syyskuun lämpöennätys, Kesä taitaa nyt kuitenkin olla ohi, sillä viime yönä oli jo halla.

Ostin Osuusteurastamon myymälästä eilen avomaan kurkkuja ja suolasin ne säilöön. Kokeilin tällä kertaa Keittotaidon suolakurkkureseptiä  II

Suolakurkut:
20 kpl pieniä kurkkuja
etikkaa
1 tl. suolaa
1/2 sipulia
dilliä
mustan viinimarjan lehtiä
8 viipaletta piparjuurta
15 pippurihernettä

Kurkuista leikataan hiukan pois kummastakin päästä ja ne ladotaan kuivattuina lasiruukkuun ja päälle kaadetaan niin paljon kohtalaisen väkevää etikkaa, että ne hyvin peittyvät, ja ne jätetään 4 päiväksi kylmään paikkaan. Sitten kaadetaan etikka kattilaan, kiehautetaan ja kaadetaan kieuhuvana kurkkujen päälle, jotka nyt jäävät siihen neljäksi päiväksi. Etikka kaadetaan uudelleen kattilaan ja siihen pannaan suola, sipuli viipaleiksi leikattuna, dilliä ja mustan viinimarjan lehtiä. Se kaadetaan taas kiehuvana mausteineen kurkkujen päälle ja parin päivän kuluttua se kaadetaan uudelleen kaikkine mausteineen toiseen astiaan ja siivilöidään. Kurkut ladotaan nyt siististi lasipurnukkaan, ja pippuria ja piparjuurenviipaleita pannaan kerroksien väliin ja siivilöity liemi kaadetaan niiden päälle. Kurkkujen täytyy olla kokonaan liemen peitossa. Säilyvät kylmässä paikassa kokonaisen vuoden.

Lopultakin sadetta

On tämä ollut kummallinen syksy, kun ei ole satanut oikein pisaraakaan 1,5 kuukauteen. Toissayönä ja eilen aamulla sentään tuli muutama pisara, mutta melkein yritykseksi se vieläkin jäi, sillä lehden mukaan sadetta tuli yhteensä 1 mm. Vähän runsaammin on viimeksi satanut syykuun 18. päivänä, mutta silloinkin vain 18 mm. Mailla on monessa talossa kaivot tyhjinä ja miehet joutuvat hakemaan vettä hevosilla kaukaa niin, että melkein menee siihen aika kokonaan.

Inarissa satoi eilen lunta niin paljon, että siellä on jo rekikeli. Tänne meille ei sellaista vielä ole luvassa.

Rännit on täynnä lehtiä

Nykyään tekevät uusiin taloihin jo sisälle vesivessoja ja ovathan jotkut viidesosalaisetkin jo sellaisen laittaneet, mutta kyllä meistä vuokralla asuvista taitaa suurin osa edelleen käydä pihan perällä. Kauniilla säällä se on ihan mukavaakin, mikäs siinä, niinhän on aina tehty, mutta näin märällä säällä se ei kyllä ole hääviä. Nyt on vielä huusin ränni täyttynyt putoavista lehdistä ja vesi vuotaa rännin reunan yli suoraan huusin oven eteen. Täytyy käskeä Olavia käymään hakemassa vuokraemännältä tikkaat ja tyhjentää rännit lehdistä ja muusta roskasta, etteivät uudet rännit ala heti ruostua. 

Vuokraemäntä, Fiina-rouva, on tarkka siitä, että hänen talonsa ovat siistit ja kaikki paikat hyvässä kunnossa. Hän on kuitenkin jo vanha ihminen, 75-vuotias,  joten on sovittu, että Olavi auttaa huoltotöissä ja saa siitä sitten vähän alennusta vuokraan.