Riksi uudeksi Suomen rahayksiköksi

Höpö höpö, ettäkö riksi Suomen markan uudeksi yksiköksi - 100 markkaa = 1 riksi? Näin ovat kuulemma pankkivaltuusmiehet päättäneet. Täytyi oikein katsoa että onko karkauspäivä, ei noin hullua voida ehdottaa. No, ei se taida ihan heti muuttua, kun markan arvokin pitää ensin saada vakaannutettua.

(Satakunnan Kansa 28.2.1951) 

Ei kuumaa tuhkaa varastoon!

Olavi tuli tänään ihan savulta haisevana kotiin. Hän oli joutunut lähtemään Noormarkkuun saakka virkatehtäviin, kun Noormarkun pappilan ulkorakennuksissa oli syttynyt iso tulipalo. Porista sammuttamassa olivat sekä vakinainen palokunta että VPK:n iskujoukko. 

Ulkorakennus oli palanut kokonaan, siinä menivät heinä- ja työkalusuuli, navetta, talli ja aitta, autotalli ja luhti. Sauna saatiin pelastettua ja estettyä myös tulen leviäminen Ahlstöm-yhtymän taloon, jonka asukkaat olivat jo joutuneet pelastautumaan ulkosalle. 

Pappila itse ei kuulemma ollut vaarassa, koska tuuli  vei liekit toiseen suuntaan. Niin kova oli tuli kuitenkin ollut, että jopa se osa, joka ulkorakennuksessa oli hirttä, oli lopulta syttynyt tuleen. Kuten kaikki tietävät, hirsiseinä ei helpolla syty, mutta tietysti jos kaikki ympärillä liekehtii tulimerenä, niin syttyyhän se hirsikin sitten lopulta.

Mutta kyllä minä ihmettelen ihmisten tyhmyyttä, taaskin oli tämä palo Olavin mukaan syttynyt siksi, että oli viety kuumia tuhkia varastoon. Niinkuin siitä ei olisi toisenkin kerran kirjoitettu ja varoitettu ja puhuttu, että vaikka tuhkat kuinka näyttävät sammuneilta, voi niissä yllättävän pitkään olla kipinöitä. 

(Satakunnan Kansa 21.2.1951)

Miehiä takaisin metsätöistä Ruotsista

Jaahas, pianpa ensimmäiset Ruotsiin metsätöihin lähteneistä 29 porilaismiehestä palasivat takaisin, vaikka vasta tämän kuun alussa sinne lähtivät. Parempien tienestien perään ja työttömyyskortistosta sinne lähdettiin, mutta melkein heti jo lähes puolet palasi. Miehet väittivät, että heille oli jätetty vain puhdistushakkuita, joista ei tienestiä jäänyt jäljelle sen vertaa, että tupakkaa olisi saanut ostettua. Ehkä heillä oli huonoa tuuria hakkuupalstojen suhteen ja parempaahan heille kuulemma oli luvattu, mutta miehet eivät jääneet sitä odottelemaan. Tiedä sitten, mikä on tosi, kun suurin osa muista 600 sinne lähteneestä miehestä on ollut työhönsä, palkkaansa ja olosuhteisiinsa tyytyväisiä. 

(Satakunnan Kansa 11.2.1951)

Mannerheimin hautajaiset

Tänään on ollut niin raskas päivä. Olen koko päivän istunut radion vieressä kuuntelemassa lähetystä Mannerheimin hautajaisista Helsingin Suurkirkosta. Tuula on ihme kyllä leikkinyt nätisti itsekseen ja jopa vähän Pentin kanssa, vaistonnut varmaan, että äiti on nyt vähän toistaitoinen. Olisihan täällä Porissa ollut kirkossa muistojumalanpalvelus, mutta en minä sinne olisi lasten takia päässyt,  ja  niitä oikeita hautajaisia oli kuitenkin juhlallista kuulostella.

Radiossa kerrottiin, että Helsingissä oli kaduilla surusaattoa seuraamassa yli 100.000 ihmistä, joista ensimmäiset olivat tulleet paikalle jo aamuvarhaisesta ja saattokulkueen reitin varrelta kaikken kahviloiden ikkunapöydät varattu jo viikko sitten.  Haudalla laskettiin olleen 30.000 henkeä; varmaan eivät kaikki kyllä hautaanlaskua päässeet todistamaan, on se sellainen väkimäärä.  

Puhemies Fagerholmin puhe suurkirkossa ylisti Mannerheimiä minusta kyllä vähän liikaakin:  "Loistavana tulee hänen nimensä säilymään sotilaallisten mainetekojen historiassa, mutta ylevän kunniapaikan on aikakirjoissa saava hänen rauhantyönsä valtiomiehenä".  En minä ihan usko, että Mannerheimia vieläkään "koko kansa jumaloi", sen verran kovat arvet sisällissota jätti, mutta kyllähän hän, sisällissodan valkoinen kenraali, teki sitten väsymättä työtä sovinnon ja yhteisymmärryksen luomiseksi. 
 
(Satakunnan Kansa 4.2.1951, 5.2.1951)

Kouluruokaa Porissa 3940 kansakoululaiselle

On se hienoa, että kaikki kansakoululaiset saavat nykyään ilmaisen  kouluruuan, se auttaa niin monen koulunkäyntiä. Vaikkei kouluruokaa silloin vielä tarjottu, kun itse kävin kansakoulua, eikä sitä rahaa paljoa ollut, mutta aina sen verran, että aina oli leipää ja voita sekä maitopullo villasukassa, mutta oli monia, joilla ei mitään eväitä ollut. Eikä aina välttämättä kotonakaan ollut ollut aamulla mitään syötävää. Kamalaa oli niitä omia eväitä sitten syödä, kun toiset katsoivat vieressä. Jossain vaiheessahan sitten alettiin kait vähävaraisimmille jakaa maksutta lämmintä ruokaa koulupäivän aikana, mutta en kyllä muista, että  vielä silloin kun itse olin kansakoulussa. Mutta ei sekään varmaan kaikilta osin niin hääviä ollut, sillä vaikka saikin vatsaansa täytettä, samalla selvästi osoitettiin, että on köyhä.

Eli oli se hieno asia sitten kun kaikille kansakoululaisille alettiin tarjota ilmainen kouluruoka ja Porissa jo ennen kuin se tuli lakisääteiseksi, joka tapahtui kuulemma vuonna 1943. Kaikissa kansakouluissa on oma keittola, paitsi Linnankadun koulussa, ja oikein hyvältähän tuo lehdessä tänään mainittu ruokalistakin kuulostaa: maanantaina velliä, tiistaina lihakeittoa, keskiviikkona hernekeittoa, torstaina velliä, perjentaina lihakeittoa ja lauantaina puuroa.

(Satakunnan Kansa 31.1.1951; Satakunnan Museon haastattelut)


 

Pesukone lainaan

Kävin tänään kotitalouslautakunnassa kysymässä, josko sitä pesukonetta saisi lainaksi, kun pyykin pesu näin talvella on niin raskasta.  Onhan tässä omassa pihassa tuo Toivolan sauna, jossa voi käydä nyrkkipyykkiä pesemässä,  mutta vaikka siellä onkin pata, jossa voi lämmittää vettä, ei se ole kunnon pyykkitupa pyykkipatoineen ja -paljuineen. Mutta vaikkei lautakunnan koneelle oteta enää varauksia kuin kuukaudeksi kerrallaan, on tämä kuukausi tietenkin jo täynnä, vaikka nykyään kuulemma pyritään siihen, että kone ehtii samana päivänä kahteen paikkaan lainaan. Joten kävin sitten varaamassa Vainiomäeltä pesutuvan Hevostorin toiselta puolelta ensi maanantaiksi, kun Olavilla on vapaapäivä, saa tulla auttamaan kantamisessa.  Tai ainakin katsoa Tuulan ja Pentin perään.

(Satakunnan Museon arkisto; Satakunnan Kansa 25.1.1951) 

Onpa hyvä, että Olavi on poliisina täällä kaupungissa eikä Mäntyluodossa saati Räpsöössä

Ei Olavi ihan turhaan ole puhunut, että Porissa on kaupunkialueella parempi olla poliisina kuin Mäntyluodossa tai Reposaarella. Nimittäin täällä kaupungissa ei ollut  tapahtunut yhtään rikosta, jossa olisi tehty väkivaltaa tai muuta haitantekoa virkamiehelle, kun Räpsöössä ja Mäntyluodossa niitä oli kuusi. Kaikki 6  lievää pahoinpitelyä ovat myös Reposaaren ja Mäntyluodon kontolla

Mutta oli viime vuonna vaan melkoinen määrä järjestyspoliisin puuttumista tarvinneita rikkomuksia, kaikkiaan 4274. Ja kuinkas muuten, suurin osa juopuneiden aiheuttamia.  Itse kaupungissa juopuneita otettiin kiinni 2482 henkilöä, joista syytteeseen joutui 966. Koko kaupungin alue kun otetaan huomioon, oli juopumusrikkomuksia 3347. Että kyllä on Olavi saanut tarpeekseen olla juoppojen kanssa tekemisissä!

(Satakunnan Kansa 20.1.1951)