No niin, se toinen kevään merkki - tulvat

Osa kevään merkeistä, auringon paiste, kevätlintujen laulu ja lumien sulaminen ovat tietenkin hienoja asioita, mutta kaikki kevään myötä tulevat asiat eivät ole niin mukavia. Kuten nyt  tämmöisen runsaslumisen talven jälkeen saapuvat  tulvat. Onhan tulvista jo kirjoiteltu Kokemäen ja Eurajoen suunnalta, mutta nyt ovat tulvavedet saartaneet taloja jo Hyvelän viikillä ja Kalaholmassa ainakin. Toejoki on kait vielä nipin napin uomissaan, mutta aika uhkaavalta veden nousu alkoi näyttää. Kokemäenjokikin on edelleen melkeinpä umpijäässä., mitä nyt sillan alla oli ensimmäisiä jäälauttoja lohkeillut. Mitähän tästä vielä tulee?

(Satakunnan Kansa 15.4.1951)

On tämä kanssa kevät!

Tämä on kyllä kummallinen kevät, ollaan jo toukokuun lopussa ja täälä satoi eilen rakeita. Niin ja ainakin  Luvialla, Siikaisissa ja Kiikoisissa sateli eilen jopa lunta. Muuten on kyllä ollut kuivaa, niin kuivaa, että maanviljelijät alkavat jo olla huolissaan sadosta, jos ei vettä pian saada. Porissa on kait satanut tähän mennessä koko toukokuun aikana vain 4 mm! Sen kyllä huomaa, kun kadut pölisevät eikä ruoho vielä kunnolla edes viherrä.

Kylmäkin on ollut, vaikka vappu antoi toiveita toisenlaisesta. Silloin oli sentään 16 astetta lämmintä, sen jälkeen ei sellaisia lukemia ole nähty!  Öisin on ollut pakkasta melkein yö, ei kovia pakkasia, mutta sen verran kuitenkin, että maa on ollut aamuisin härmässä. 

(Satakunnan Kansa 22.5.1951, 23.5.1951)

Ei takatalvea luvassa

Huh huh, kyllä on jo aikakin, että talven lumipyryjen luvataan olevan lopussa, kyllä tässä aika oikullisia säitä on ollutkin. Ollaan sentään jo huhtikuussa. Nyt on luvattu, että päivälämpötilat pysyisivät jo plussan puolella, vaikka öisin pakkasta vielä onkin.  

Näin kevään korvalla ei enää millään malttaisi odottaa, niin tekisi mieli jo laittaa vähän keväisempää ja kevyempää päälle! Mutta se kyllä kostautuu helposti ja nenä alkaa vuotaa. Näin kyllä apteekissa jonkun uuden laitteen nenän tukkoisuuteen, Nuhalaattorin, jonka pitäisi avata tukkoutunut nenä ja poistaa bakteeritartunta. En ihan ymmärtänyt miten se toimii. Taitaa vaan olla parempi varoa vilustuttamasta itseään, se on paras suoja kevätlenssua vastaan.

(Satakunnan Kansa 8.4.1951)

Toinen kevään merkki: pahat kevättulvat

Kävin tänään jokirannassa katsomassa, kun Olavi kertoi, että Kokemäenjoki tulvii jo. En olisi sitä oikein vielä odottanut, kun jäät ovat vielä olleet aivan kiinteät eikä lasku-uomiin siten ole vielä päässyt muodostumaan patoja. Mutta tässä kaupungin rannassakin vesi oli jo toista metriä korkeammalla kuin normaalisti. Kalaholma on kuulemma aivan saarroksissa, ja Hyvelän ja Ruosniemen viikit kuin iso järvi.  Kaiketi tuo tulva sitten tällä kertaa johtuu siitä, että talven lumisateet jatkuivat niin poikkeuksellisen pitkään ja runsaina. Joen toisella puolella, siinä pumpulitehtaan vieressä, on vesi jo noussut viemäreistä talojen kellareihein. Saas nähdä, miten täällä viidennessä osassa tänä vuonna käy, ainakin Herralahdessa voisi jo melkein soudella. No, ei ne pahimmatkaan tulvat tänne Hevostorin laitaan ole pruukanneet nousta,  mutta tuolla Varvinkadun alkupäässä kylläkin.

(Satakunnan Museon haastattelut; Satakunnan Kansa 15.4.1951)

Varma kevään merkki: hyppynaru

Tänään näin jo yhden varmimmista kevään merkeistä:  lapset olivat hakeneet hypinnarun esiin ja hyppivät kuivalla katukäytävällä innoissaan. Joillakin oli puolikengät jalassa ja osa oli jo riisunut päällystakinkin pois. Se on kyllä vähän turhan aikaista, kun kadun vierellä on vielä lumikinokset. Mutta kyllä minä itsekin muistan, kuinka hienolta tuntui, kun kevätaurinko alkoi lämmittää niin paljon, että alkoi uskoa sen kesän kohta koittavan pitkän pimeän talven jälkeen. Olihan se kunnon talvi lumihankineen ja hiihtolenkkeineen hieno, mutta tämä märkä väliaika ei niinkään. 

(Satakunnan Kansa 3.4.1951)

Kevään ensimmäiset raparperit

Torilla oli tänään myynnissä kevään ensimmäiset raparperit. Kovin ne jo lykkäävät tuolla vuokraemännän penkissäkin, koska on ollut niin lämmintä, mutta vähän saisi jo sataa.   Vuokraemäntä Fiina lupasi meille muutaman raparperinvarren, kunhan nyt vielä muutaman päivän kasvavat, saan tehdä Tuulalle ja Pentille raparperikiisseliä.

Kevään tulon torilla muuten huomasi - tai oikeastaan kuuli - kyllä siitäkin, että sinne oli tuotu paljon porsaita myyntiin. Aikamoista vinkunaa! Hyvin näyttivät kauppansa tekevän.

(Satakunnan Kansa 20.4.1951)

Tulva hellittämässä?

Kylläpä tämän vuodet kevättulvat ovat olleet hurjat! Vielä pari päivää sitten vesi nousi niin, että aamulla kaupungin kohdalla vesi oli jo 160 cm normaalia korkeammalla.  Jäät kyllä vieläkin pakkautuvat välillä Pihlavan selällä,  mutta vielä pääsee jalan jäiden yli  Pihlavasta Lyttylään. Kalaholmasta ei vielä pääse kuin veneillä, mutta tehtaat ovat sentään jo käynnissä - jos vain työmiehet pääsevät tulvan takia paikalle. Esimerkiksi Seikun sahalla, sulfaattitehtaalla ja osin paperitehtaallakin ovat työt olleet välillä keskeytyksissä ja vettä  on noussut Puuvillatehtaalla värjäämön lattialle. 

(Satakunnan Kansa 19.4., 20.4., 21.4.1951)

Pahat kevättulvat Porissa ja koko Satakunnassa

Onpas kova tulva tänä vuonna. Kävin kävelyllä jokirannassa ja näytti siltä, untuu, että kohta alkavat jo kaupunginkin kadun lainehtia. Veden korkeus oli kaupungin kohdalla eilen jo 125 yli normaalin.  

Jäät eivät vielä ole lähteneet, mutta ne eivät kuulemma ole tämänvuotisen tulvan syy, vaan koska lunta on satanut näihin päiviin saakka. Mutta sitten tietysti, jos jäät lähtevät rytinällä, tukkivat ne taas joenuoman, ja sitten sitä vasta tulviikin. 

Jääkansi näyttää vielä paikoin melko vankalta, mutta kyllä ihmisten pitäisi silti ymmärtää, ettei se näin huhtikuun puolivälissä enää millään kanna, ainakaan enää päivällä. Eilenkin oli joku Vanhakylässä lähtenyt polkupyörää taluttaen ylittämään jokea. Pari nuorukaista oli yrittänyt estellä ja kun eivät olleet onnistuneet,  lähteneet sitten  tätä opastamaan. Kaikki kolme olivat keskellä jokea jäihin. Nuorukaiset onnistuivat pelastautumaan, mutta tämä tuntematon mies oli painunut saman tien jään alle. On se kumma, että ihmiset menevät henkensä kaupalla heikoille jäille! 

(Satakunnan Kansa 15.4.2015)

 

Kaksi kottaraista

Kevään ensimmäisiä merkkejä on jo nähty, nimittäin Seikun sahan lautatarhalla kottaraispari pesäntekopuuhissa. Vaikka kottarainen onkin ensimmäisiä kevään muuttajia, niin nyt ovat kyllä vähän turhankin aikaisessa!

(Satakunnan Kansa 21.2.1951)

Uusi kevätkappa

Minun tekisi niin mieli uutta kevätkappaa tai ehkä berberiä, mutta kun ne ovat niin kovin kalliita. Ihan tuossa kulmalla, Heikinlinnassa Porin Takkikeskuksessa on todella isot valikoimat, siellä kävin niitä katselemassa. Elpo Antinkadulla mainosti ihania kultamitalikappoja muka tunnetusti halvoin hinnoin. Pyh, sanon minä.

Kyllä saisi jo kesä tulla!

On tämä kevät ollut kylmä. Toissayönä oli Merikarvialla ja Siikaisissa 7 astetta pakkasta eikä täällä Porissakaan häävejä ilmoja ole ollut. Kuivaa, mutta kylmää. Tähän mennessä on toukokuun aikana satanut vai 4 milliä. No, Vapunpäivä oli melko lämmin, 16 astetta, mutta sen jälkeen ei sitten sellaisia lukemia ole koettu. Olisi niin mukava jo keventää vaatetusta ja päästää lapsia vähän kokeilemaan paljailla jaloilla liikkumista.

Kansakoulujen kevätjuhla pallokentällä

Olimme tänään Tuulan ja Pentin kanssa katsomassa Porin kansakoulujen kevätjuhlaa.  Sitä vietettiin lipuin, viirein ja koristellulla pallokentällä ulkoilmajuhlana. Oli siellä melkoinen vilinä, kun kansakoululaisia oli tuhatmäärin ja vielä sekä vanhempia että meitä muita uteliaita joukoittain katsomassa. 

Tuula piti erityisesti 600 alakoululaisen esittämästä laululeikistä, jonka loppulaulua "Kevät tulla keikutteli" Tuula on siitä lähtien tapaillut. Pentti oli silmät aivan ymmyrkäisinä, kun lapsosten esityksen lopuksi päästettiin taivaalla aika joukko värikkäitä ilmapalloja.

Ylempien luokkien oppilaat esittivät sen jälkeen erilaisia voimisteluesityksiä ja näytöksiä. Hienoin oli minusta 850 kauniin keväisiin pukuihin pukeutuneen tytön esittämä erityisen taidokas ohjelma. 

Ohjelma kesti melkein pari tuntia. Pentti nukahti tietenkin kesken, mutta Tuula jaksoi seistä koko ajan. Hänellä oli niin hauskaa, kun ohjelman lopuksi oli pussijuoksukilpailu.  Pussijuoksussa menestyivät parhaiten Kalaholman tulvien ja vaikeuksien karaisemat  tytöt ja pojat. 

Aikamoinen ponnistus Porin kansakouluilta ja Porin Opettajayhdistyspiiriltä. Edellinen vastaava juhla pidettiin Porissa kolme vuotta sitten,  Porin puolen Kansakoulukisat. Silloin oli paljon kouluja mukana Porin ulkopuolelta, mm. Pomarkusta. 

Sirkus ja tivoli saapuneet

Suomen tivoli saapui taas Poriin. Siellä on tietysti karuselleja, erilaisia kenttäpelejä ja huiman korkea maailmanpyörä. Ja surmanajajia. Ei taida siellä olla vielä Tuulalle ja Pentille mitään katsottavaa, mutta Sirkus Vikingiä pitää kyllä miettiä. Sirkuksen Noakin arkissa on kuulemma sieviä pikkukarhuja, alligaattoreita, apinoita ja kaksi 200 kg painoista temppuilevaa karhua. Olisi siinä meidän lapsilla ihmettelemistä.

Sirkun Vikingin seurueessa on kolme klovnia, kaksi jonglööriä, kaksi akrobaattia ja mekaaninen hevonen. Mutta notkeudessaan ylivertainen on kuitenkin kiinalainen Cam Tai & Co, joka koostuu yhden perheen jäsenistä. Perheen lapset ovat jo oppineet auttavasti suomeakin.